tag:blogger.com,1999:blog-31822381600415956722024-03-13T05:51:03.318+01:00 Terkkuja Leilalta Italiasta!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.comBlogger188125tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-28916331469775276502021-04-05T12:13:00.001+02:002021-04-05T13:29:06.361+02:00Adele <p dir="ltr">Lepäät  omassa lepotuolissasi  katsellen suurilla silmilläsi ikkunan takana leijuvia valoja ja varjoja.<br>
Olet tyyni  kuin kesäyön järven pinta ja kaunis kuin hääkakku juhlapotkupuvussasi kimaltelevine strasseineen ja silkkisine rusetteineen.<br>
Olet meidän pääsiäispupu ja taivaallinen lahja.</p>
<p dir="ltr">Ikää sinulla on vain 4-päivää , mutta olet saanut sekaisin jo monen aikuisen pään.</p>
<p dir="ltr">Minä katselen silmiisi hievahtamatta ja mietin ajatuksiasi. <br>
Olet rauhan tyyssija, onnellisuuden ilmentymä. Osaatkohan  sinä itkeä? </p>
<p dir="ltr">Isäsi pyörii   ympäri  kotia kuumemittari  kädessä mittaillen lämpötilaasi  kaukosäädinmittarilla,  joka piippailee meille muille merkiksi,  että mitattu on,  5--minuutin väliajoin.  Aamulla "lämpöä" kun oli 37, niin voihan  se vaikka nousta. </p>
<p dir="ltr">Muistatko Petrik , mitä kerran sinulle autossa sanoin , kun ajelimme kahdestaan Prismasta kotiinpäin?<br>
-Kun sinusta tulee isä, elämääsi tulee huoli ja rakkaus, jollaista et ole koskaan kokenut.<br>
Silloin keskityit vain radiosta kuuluvaan, kovaääniseen musiikkiin, mutta nyt sanomani  oli muuttunut todeksi elämässäsi. </p>
<p dir="ltr">Italian mummo,  nonna  silittää peittoa päälläsi , jotta sinun olisi lämmin ja hyvä olla.</p>
<p dir="ltr">Äitisi hymyilee rakkautta aamusta iltaan,  vaikka muutama päivä sitten oli elämänsä kovimmissa tuskissa, jotka johtivat hätäsektioon. </p>
<p dir="ltr">Italian pappa, nonno, ilmoittaa Uutisten lukijan äänensävyllä:<br>
-Tästä tytöstä tulee ensimmäinen nainen Marsissa.<br>
Ai jaa, mietin minä, ja muut ovat samaa mieltä.</p>
<p dir="ltr">Edessäni on seikkailu nimeltään Adele.<br>
Minä en osaa kutoa villasukkia, mutta opetan sinut seisomaan käsillä merenpohjassa ja heittäytymään hyökyaaltoihin.<br>
Luen sinulle runoja ja kerron tarinoita peikoista, tontuista ja enkeleistä.<br>
Puhallamme yhdessä pakkasessa huurua suusta ja saalistamme kiiltomatoja Italian hikisessä yössä. <br>
Syömme salamesämpylöitä oliivipuun alla rupatellen.<br>
Nauramme niin, että se kuuluu Kanadaan asti ja minä halaan sinut pyörryksiin.<br>
Keräämme tienvarsilta kevään ensimmäiset leskenlehdet ja napsimme kypsät viinirypäleet suuhumme suoraan oksilta.</p>
<p dir="ltr">Rakastan sinut onnelliseksi, rohkeaksi, vapaaksi.</p>
<p dir="ltr">Rakkauteni yltää taivaan tähtiin ja merenpohjaan , kaikkialle minne kuljetkaan, minä olen sinua vastassa. </p>
<p dir="ltr">Sinä olet minun Tampereen likka ja Rooman prinsessa.</p>
<p dir="ltr">PS. Muista heiluttaa minulle Marsista. </p>
<p dir="ltr">T: mummi, nonna, mummo, isoäiti, mumski <u>Leila</u><br><br></p>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-76930920613295641932019-02-18T17:23:00.000+01:002019-02-18T18:32:08.817+01:00Ikävöiden<p dir="ltr">Aamuauringon säteet valaisevat keittiötä <br>
puoleksi kiinni olevien ikkunaluukkujen raoista.</p>
<p dir="ltr">Seisomme keskellä lattiaa paljain jaloin <br>
yöstä viileiden marmorilaattojen päällä.<br>
Syleilet minua kuten joka aamu. <br>
Otat   kasvoni hellästi käsiesi väliin, katsot minua syvälle silmiin ja sanot kuiskaten:<br>
"Niin kauan kun nämä kirkkaat silmät pysyvät auki, minä pidän  sinusta huolen."</p>
<p dir="ltr">Nämä sanat ovat kantaneet minua vuosia, olen saanut niistä voimaa, luottamusta, rauhaa.</p>
<p dir="ltr">Sellainen sinä olit Sergio, sinä huolehdit rakkaudella kaikista elämääsi kuuluvista ihmisistä, ja minulla oli kunnia ja siunaus olla sydämesi valittu.</p>
<p dir="ltr">Viimeisen vuoden asuimme kaukana toisistamme,<br>
mutta vaikka emme olleet fyysisesti yhdessä,<br>
sydämemme eivät olleet eronneet.<br>
Kummallekin oli elintärkeää<br>
toisen henkinen läsnäolo. </p>
<p dir="ltr">Kerroit , miten arkisissa askareissakin olin kanssasi<br>
ja mietit päiväni kulkua: <br>
Olinko nukkunut hyvin tai oliko minulla huolia.</p>
<p dir="ltr">Iloitsit rehellisesti onnellisuudestani,<br>
se teki sinutkin onnelliseksi.</p>
<p dir="ltr">Mutta sitten tuli se päivä<br>
että Taivaan Isä kutsui sinut luokseen.<br>
Juoksemaan maratonia vihreille niityille pilvien päälle.</p>
<p dir="ltr">Tiedän että sinun on hyvä olla  siellä ja että sinä haluaisit,<br>
että olen onnellinen täällä  pilvien alapuolella.</p>
<p dir="ltr">Anna anteeksi <br>
että vielä en kykene siihen.<br>
Ikävöin sinua epätoivoisesti.<br>
Edes vuodattamani tuhannet kyyneleet eivät tuo helpotusta,<br>
ei lohtua.</p>
<p dir="ltr">Hiljalleen tallennan sydämestäni muistoja<br>
kerätäkseni aarteen,<br>
joka saa minut tuntemaan<br>
niinkuin et olisi koskaan lähtenytkään.<br></p>
<p dir="ltr">Tämä on viimeinen postaukseni blogiini -Terkkuja Leilalta Italiasta-.</p>
<p dir="ltr">Tämä blogi ja te lukijat <br>
olette antaneet paljon iloa elämääni.<br>
Kiitos!<br>
Leila </p>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com18tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-58335779119812630282018-11-11T19:13:00.001+01:002018-11-11T19:13:28.099+01:00Suomibussi<p dir="ltr">Italiassa huristelin rakkaalla Pandallani ympäri Italiaa, niinkuin tiedätte, kirjoitinhan siitä blogikirjoituksenkin.<br>
Tampereella käytän Nysseä montakin kertaa päivässä, joten ajattelin kertoa mitä suomalaisessa bussissa tapahtuu.<br>
Nyt ajattelet, että mitä siellä nyt sitten tapahtuu; kuoleman hiljaista ja vakavat naamat tuijottelee ulos ikkunoista.</p>
<p dir="ltr">Ei ei, joskus siellä on jopa hauskaakin.<br>
Monet kuskit ovat nykyään myös ulkomaalaisia, jotka tuovat bussiin leppoisaa tunnelmaa. <br>
Usein ovienkin avaaminen unohtuu, kun jonkun pitäisi jäädä pois, ja minä huokailen mielessäni,  että miten ihanan inhimillistä touhua.</p>
<p dir="ltr">Kerran olin bussissa, missä kuljettaja puhui jonkun kanssa puhelimessa omalla kielellään ja nauroi katketakseen, niin että se tarttui  kaikkiin kanssamatkustajiin. <br>
Hilpeetä.</p>
<p dir="ltr">Discobussissakin  olen ollut. Kuljettaja kuunteli musiikkia niin kovalla, että et voinut olla varma olitko bussissa vai Ilveksen yökerhossa.</p>
<p dir="ltr">Mieleenjäävin kokemukseni on kuitenkin suomalainen, keski-ikäinen uros, joka änkesi täydessä bussissa minun tuolilleni istumaan, todeten vain:-Tiedän, tämä on yhden hengen paikka, mutta istun silti tähän.<br>
Siis syliini.<br>
Koitin olla sivuttain tuolin reunalla, nenä lytyssä seinää vasten. </p>
<p dir="ltr">Yleensä tykkään kun joku istuu viereeni, koska se todistaa, että henkilö ei pidä minua lihavana.<br>
Enhän minäkään lihavien viereen istu, ei ole tilaa.</p>
<p dir="ltr">Lempipaikkani on kyllä "odottavan tuoli",missä kuva odottavan äidin masusta muistuttamaan, että paikka on varattu heille.<br>
Istun siihen, katson kuvaa ja ajattelen:-No, kyllä mulla aina ton verran mahaa on.</p>
<p dir="ltr">Minusta bussissa matkustaminen on rentouttavaa, mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän seuraa ja tuijoteltavaa. </p>
<p dir="ltr">Vai olenkohan vain yksinäinen.<br>
Tuskinpa.<br>
Kun pääsen kotiin, laitan kahvin tippumaan ja lähden koiran kanssa lenkille.<br>
Kotiin palatessa, jo ovella tunnen kahvin tuoksun nenässäni.  </p>
<p dir="ltr">Ajattelen:<br>
-Joku ihana on keittänyt mulle kahvia.<br><br></p>
<p dir="ltr">PS.Kuvassa kahvitellaan työpaikalla.<br>
</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-CuWo4dLRnic/W-hxRjpeh2I/AAAAAAAAF2o/oKfAP9r3Q2wlovn_lGYG1XcCxCYjAihLQCHMYCw/s1600/IMG_20181002_082056.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-CuWo4dLRnic/W-hxRjpeh2I/AAAAAAAAF2o/oKfAP9r3Q2wlovn_lGYG1XcCxCYjAihLQCHMYCw/s640/IMG_20181002_082056.jpg"> </a> </div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-85645732576547573452018-06-28T10:41:00.001+02:002018-06-28T10:56:35.706+02:00Koiran elämää Italiassa<p dir="ltr">Italiassa on ollut muutaman vuoden  laki, että koirat saa viedä joka paikkaan paitsi ruokakauppaan.</p>
<p dir="ltr">Koira ajatellaan perheenjäseneksi, joten sillä on oikeus kulkea perheen mukana, oli sitten kyse rantalomasta tai ravintolaillallisesta.</p>
<p dir="ltr">Rantalomakohteissa on myös koirarantoja, mutta koiria voi kävelyttää rantaviivallakin yleisillä rannoilla, tai pitää  rantatuolien  alla ja  läheisyydessä. Tietysti aina kiinni.</p>
<p dir="ltr">Vesijuomapisteissä on myös koirille oma vesiastiansa, samoin kuin monissa rantakahviloissa vesikuppi toivottaa koirat tervetulleiksi.<br>
Maxim on kyllä hiukan nirso niille, haluaa oman tutun kuppinsa, joten kuljetan yleensä vettä ja kuppia mukanani.</p>
<p dir="ltr">Koiria näkee paljon ja joka puolella. <br>
Kun menen illalla rantaravintolaan syömään, pöytien alta kurkkii neljäkin eri koiraa oman Maximini lisäksi.<br>
Niistä ei lähde ääntäkään.<br>
Koirat ovat tottuneet italialaiseen  ravintolaelämään, eikä  kukaan kiinnitä niihin huomiota tai pahastu tilanteesta.</p>
<p dir="ltr">No, entäs allergiset ja koirapelkoiset?<br>
Minä olen noista kumpaakin, mutta allergia  ei tartu toisesta pöydästä jos en itse mene möyrimään koiran kanssa pöydän alle.<br>
Istun omassa pöydässäni ja nautin illasta.<br>
Ei niitä koiria voi pelätä, päinvastoin tuovat inhimillistä tunnelmaa ravintolaan.</p>
<p dir="ltr">Asuinalueellani oli tien vieressä kakkapussipisteitä, mistä sai koiralle pussin, sillä kakkien jättäminen tien varteen on kielletty.<br>
Noita samoja olen nähnyt Tampereellakin ainakin Pyynikillä.</p>
<p dir="ltr">Mutta tänään luin artikkelin Italiasta, miten Veronassa joku oli saanut monen sadan euron sakot, koska koira oli pissannut tien varteen, eikä omistaja ollut pessyt sitä. <br>
Käytäntö jo joissain muissakin kaupungeissa:<br>
Koiranomistajat kulkevat vesipullo kädessä, mistä heittävät vettä koiran pissan päälle.</p>
<p dir="ltr">Onhan pissan pesu järkevääkin 40-asteen kuunuudessa, jotta ei haise auringon paahtaessa.</p>
<p dir="ltr">Tällaista se on.<br>
Auringossa lököttämistä ja ravintolaillallisia.<br>
Koiranelämää  Italiassa.</p>
<p dir="ltr">Kuvassa Maxim kanssani kyläjuhlilla. Maistuisi katkaravut sillekin.</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-5mtGzi6Ewic/WzSiwUah8HI/AAAAAAAAF1A/g50Ggm-WB6YkUOh_GIJ9huVXi9jK-huigCHMYCw/s1600/FB_IMG_1530175823995.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-5mtGzi6Ewic/WzSiwUah8HI/AAAAAAAAF1A/g50Ggm-WB6YkUOh_GIJ9huVXi9jK-huigCHMYCw/s640/FB_IMG_1530175823995.jpg"> </a> </div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-91636593239153205682018-06-26T10:06:00.001+02:002018-06-26T10:32:48.289+02:00Päivällinen italialaisille <p dir="ltr">Ovikelloni soi, avasin oven.<br>
Edessäni seisoi kaksi italialaista mummoa valmiina päivälliselle.<br>
80-ja 82-vuotiaat korkokengissä tyylikkäinä,<br>
helmet kaulassa ja varpaankynnet punaiseksi lakattuina.<br>
Kampaajallakin oli selvästi käyty.</p>
<p dir="ltr">Miten olin unohtanut, että italialaiset eivät lähde koskaan kotoaan ihmisten ilmoille kuin "viimeisen päälle", vaikka kotona liikkuisivat kanalassa työtakissa, tai vaikka ikääkin olisi jo melkeinpä sata lasissa.</p>
<p dir="ltr">Olin kokannut iltapäivän pyörien keittiössä ympäriinsä.<br>
Tulos oli: <br>
Alkupalaksi tartiineja savulohella, parmisaanikukkakaalia, voilla maustettuja uusia perunoita ja poronleikettä.<br>
Sitten sienillä täytettyä pastaa, tomaatti-parmisaani kastikkeessa.<br>
Pääruoaksi loimulohta ja salaatti.<br>
Jälkkäriksi valkosuklaajäätelöä ja mustikoita.</p>
<p dir="ltr">Päätimme Esterin kanssa olla kertomatta mummoille että leikkele oli poroa, sillä italialaisille poron syöminen on hiukan outoa, kuten suomalaisille italialaisten kanin syöminen.<br>
Sanoimme totuuden vasta kun poro oli turvallisesti mummojen vatsoissa, mutta tykkäsivät siitä niin, että päättivät viedä sitä kotiinkin, samoin kuin loimulohta.</p>
<p dir="ltr">Ruokailun jälkeen, maha täynnä, mulla alkoivat silmät olla  lurpallaan ja ajattelin, että varmasti mummotkin lähtevät välittömästi yöunille, kun olivat matkustaneet, eivätkä edes nukkuneet edellisenä yönä.<br>
Väärä arvio.</p>
<p dir="ltr">82-vuotias veti käsilaukusta pelikortit esille ja heitti pöytään. Siinä sitten pelasivat  korttia muutaman iltayön tunnin  Petrikin, Esterin veljen Emanuelin ja Esterin kanssa.<br>
Minä nuokuin pää pöydän päällä.</p>
<p dir="ltr">Puoleltaöin päättivät lähteä.<br>
Kotiin?<br>
Ei.<br>
Järvenrantaan katsomaan keskiyön aurinkoa.</p>
<p dir="ltr">Kun he lähtivät, katselin parvekkeelta heidän etääntyviä selkiään. <br>
Iloinen puheensorina ja Esterin nauru kaikuivat  hiljaisessa kesäyössä.<br>
Emanuele kulki kaulakkain toisen mummon kanssa.<br>
80-vuotias isoäiti ja 29-vuotias lapsenlapsi.</p>
<p dir="ltr">Olin unohtanut tämänkin italialaisista.<br>
Hellyyden yli ikäpolvien.<br>
Katselin heitä kyyneleet silmissä huokaisten ajatukselle, että toivottavasti mullakin on joskus lapsenlapsi, joka kulkee vielä aikuisenakin tämän mummon kanssa kaulakkain.</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-w-6Y_2X0BFY/WzH6JDXiIMI/AAAAAAAAF0U/cbJzKajS8VIgQLqY5C63KVp-CEg9qf34wCHMYCw/s1600/IMG-20180620-WA0005.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-w-6Y_2X0BFY/WzH6JDXiIMI/AAAAAAAAF0U/cbJzKajS8VIgQLqY5C63KVp-CEg9qf34wCHMYCw/s640/IMG-20180620-WA0005.jpg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-ho7t2wfJI6g/WzH6Jv8o1BI/AAAAAAAAF0Y/hHdqfaMeZEgFnyAtrol_G44ZteRziYXeQCHMYCw/s1600/received_10214811684518062.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-ho7t2wfJI6g/WzH6Jv8o1BI/AAAAAAAAF0Y/hHdqfaMeZEgFnyAtrol_G44ZteRziYXeQCHMYCw/s640/received_10214811684518062.jpeg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-FivYa6jniU0/WzH6KdRwW_I/AAAAAAAAF0c/B7yB1gkDyuY9venoQ3YGP4HJUdEf3GcXwCHMYCw/s1600/IMG_20180626_112643.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-FivYa6jniU0/WzH6KdRwW_I/AAAAAAAAF0c/B7yB1gkDyuY9venoQ3YGP4HJUdEf3GcXwCHMYCw/s640/IMG_20180626_112643.jpg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-8IWkJU8gL2o/WzH6KxTM8iI/AAAAAAAAF0g/lenB8VnKtqMPvgATpaUWv5H_1IH3gGpNwCHMYCw/s1600/received_10214811685278081.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-8IWkJU8gL2o/WzH6KxTM8iI/AAAAAAAAF0g/lenB8VnKtqMPvgATpaUWv5H_1IH3gGpNwCHMYCw/s640/received_10214811685278081.jpeg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-aWKsdHuxMtE/WzH6LWWrxaI/AAAAAAAAF0k/RSqFgCwZA_E9z57AtMbwyxEz_2UUqyHtACHMYCw/s1600/received_10214811683798044.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-aWKsdHuxMtE/WzH6LWWrxaI/AAAAAAAAF0k/RSqFgCwZA_E9z57AtMbwyxEz_2UUqyHtACHMYCw/s640/received_10214811683798044.jpeg"> </a> </div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-40193891615067239712018-06-19T23:35:00.001+02:002018-06-20T01:04:11.450+02:00Italianmummoja tulossa päivälliselle<p dir="ltr">Avaan jääkaapin oven lauleskellen.<br>
Työnnän pääni osittain sisälle, sillä en usko silmiäni.<br>
Rallatus loppuu.</p>
<p dir="ltr">Pari siivua savujuustoa, jouluiset suolakurkut,  muutama käsin revitty kirjolohen repaleinen palanen.<br>
(Koskahan mä alan käyttään veistä leikkaamiseen?)<br>
Ja näistä pitäis kehittää päivällinen vieraille.</p>
<p dir="ltr">Mullehan ei ole tulossa  mitään "Silli ja uudet perunat käy ihan hyvin"-vieraita, vaikka se maukasta kesäruokaa onkin, vaan kaksi italialaista mummoa, mammaa.</p>
<p dir="ltr">Sellaisia, jotka tekevät munakkaan omien kanojen synnyttämistä munista, vääntävät tuorepastaa 40-hengelle iloisin mielin ja vaikka yhdellä kädellä,<br>
jauhavat jauhelihat jossain hemmetin suurtalouskoneissa,<br>
puhumattakaan omasta oliiviöljystä, jota voisi juoda suoraan pullosta, niinkuin heidän viinikellarin viinejäkin.</p>
<p dir="ltr">Mitä mä tarjoan?<br>
Lohella täutettyjä suolakurkkuja savujuustokastikkeella?<br>
Ei hullumpaa.</p>
<p dir="ltr">Voisin vaihtaa nämä vieraat joihinkin toisiin.<br>
Vaikka Sauli Niinistöön.</p>
<p dir="ltr">Mutta en raaski sittenkään, kyseessä kun ovat poikani tyttöystävän Esterin yli 80-vuotiaat mummot, jotka päättivät lähteä yhdessä ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen tapaamaan lastenlastaan Suomeen.<br>
Toinen heistä on tavallinen, lyhyehkö naapurinmummo,<br>
toinen pitkä, tumma, elegantti leidi.<br>
He tulevat katsomaan, onko Esterin hyvä olla ja asua täällä, onko ystäviä, sukulaisia.</p>
<p dir="ltr">Jep.<br>
Esterhän on ystävystynyt joka toiseen tamperelaiseen.<br>
Esterin nauru raikaa Hämeenkadun päästä päähän, hänen  kävellessä korot kopisten lierihatussaan ja punaisissa huulissaan Tammerkosken sillalla.</p>
<p dir="ltr">Olen viettänyt monet juhlapyhät Esterin kotona, kun ruokapöytää on jatkettu lisäpöydillä, niin että keittiöstä olohuoneeseen jatkuu pöytää yli 30-hengen yhteiselle aterialle. <br>
Mukana ovat sukulaiset ja ystävät.<br>
Olen saanut "tulevan anopin" ti</p>
<p dir="ltr">ttelillä kunnian olla mukana iloisessa seurassa ja nauttia taivaallisesta ruoasta, jota nämä mummut ovat keitelleet, paistelleet, leiponeet monta päivää. </p>
<p dir="ltr">Täytyy  kyllä antaa tunnustus ja kunnia  myös Esterin isälle.<br>
Huippukokki. Huippukolmikko.<br>
Toivottavasti Ester ja Petrik eivät koskaan eroa.</p>
<p dir="ltr">Mietin mikä olisi sellaista ruokaa, että se olisi perinteistä suomalaista italialaisittain, italialaisen makuun?<br>
Yleensä mulla mielikuvitus lentää kun kokkailen, mutta nyt ei voi riskeerata.<br>
Luotan Prisman tuoretiskin valmisruokiin?<br>
Sinne.<br>
Perästä kuuluu.<br></p>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-41938147612431798872018-04-20T11:09:00.001+02:002018-04-20T11:09:58.512+02:00No moikka!<p dir="ltr">Olen saanut ihania kyseleviä, ihmetteleviä, huolestuneita ja rohkaisevia maileja, teiltä blogini lukijoilta, koska minusta ei ole kuulunut mitään.<br>
Kiitos teille!<br>
Kirjoitan nyt.<br>
En tiedä mistä.</p>
<p dir="ltr">Kunhan hölötän.</p>
<p dir="ltr">Kevät on tullut Suomeenkin ja siitä olen niin iloinen, että voisin maata vatsallani maassa ja syödä uutta vihreää nurmikkoa.<br>
Mutta allergia estää sen.</p>
<p dir="ltr">Talvi oli kamalaa. Ei se kylmyys, siitä selviää kun istuu sisällä lämpimässä ja popsii perunalastuja TV:n edessä.</p>
<p dir="ltr">Mutta se lumi, jota oli seitsemän metriä ja kuusi senttiä.</p>
<p dir="ltr">En osannut kävellä lumessa.</p>
<p dir="ltr">Kengät uppoaa hankeen, ja nostelet sitten jalkoja puolimetriä kuin aerobic-tunnilla, jotta pääset eteenpäin.<br>
Kun kävelin bussipysäkiltä 100 m. kotiin, niin olin niin poikki, että piti ottaa päikkärit.</p>
<p dir="ltr">Vitsi vitsi!<br>
Totuuden nimissä.<br>
Italiassakin otin aina päikkärit, vaikka kävelin vain hiekassa.<br>
Taisin nyt sekoittaa asioita.</p>
<p dir="ltr">Sitten kun lumi suli, ja huokaisin helpotuksesta,<br>
niin se  mokoma jäätyi yöllä kiiltäväksi peiliksi tielle.</p>
<p dir="ltr">Jotain soraa teille oli heitetty, mutta ne oli aina eri kohdissa kun mun jalkani.<br>
Minä tyhmä luotin hiekotukseen ja lähdin reippaasti kävelemään  kohti pysäkkiä.<br>
Kunnes toinen jalka liukui johonkin ihan odottamattomaan suuntaan.<br>
Eikähän ihminen voi seistä toinen jalka paikalla ja toinen vasemmalla viistossa parin metrin päässä.<br>
Vai voiko?<br>
Multa se ei ainakaan onnistunut, olin joka päivä pepullani jossain keskellä tietä.</p>
<p dir="ltr">Omituisin tapaus sattui, kun menin ystävälleni kylään.<br>
Soitin ovikelloa, ja samaan aikaan kun kaverini aukaisi oven, mun toinen jalka lähti liukuun Ruotsia kohti.</p>
<p dir="ltr">Lensin naamalleni.<br>
Ovesta sisään.<br>
Makasin eteisen lattialla vatsallani.<br>
Jalat olivat oven ulkopuolella ja loppu kroppa vatsasta ylöspäin  sisäpuolella. <br>
Laukku lensi jonnekin keittiön puolelle.<br>
Nostin litistyneen nenäni lattiasta ja katsoin ylöspäin ystävääni.<br>
Huikkasin rauhallisesti, niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan:<br>
"Moi! Mä tulin nyt!"<br></p>
<p dir="ltr">Ps.Kuvassa talviurheilua. Luistelen. Kai.<br>
</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-G7_UjXFYoQk/WtmuZDQQ2GI/AAAAAAAAFyg/yyYP3ip0MXElArZu7cN0bhWDvJ8irT2aQCHMYCw/s1600/IMG-20180201-WA0000.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-G7_UjXFYoQk/WtmuZDQQ2GI/AAAAAAAAFyg/yyYP3ip0MXElArZu7cN0bhWDvJ8irT2aQCHMYCw/s640/IMG-20180201-WA0000.jpg"> </a> </div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-5311850446187113292018-01-05T07:12:00.001+01:002018-01-05T07:19:01.804+01:00Paluu kesästä<p dir="ltr">Olin lomalla Kanariansaarilla, ja tulin eilen takaisin joulunaikaan.<br>
Pää ei oikein ymmärrä sitä, että olin toisessa maassa, vaan olin kesäkuussa ja tulin takaisin tammikuuhun, ja koitan taas kirein hampain totuttautua pitkään talveen.</p>
<p dir="ltr">Playa del Ingles oli rantaa, hiekkaa,aurinkoa, lämpöä ja Kiinakauppoja.</p>
<p dir="ltr">Hotelli oli ekassa kerroksessa, mutta sisäänkäynti oli toisella puolella maantasossa.<br>
Silti menin huoneeseen sisäänkäynnistä maantasolta  rappuja alaspäin ekaan kerrokseen ja tulin ulos ekasta kerroksesta rappuja ylöspäin maantasolle.<br>
Se logiikka oli lomailevalle blondille liikaa, viikko meni siihen kun etsin oikeita rappusia mennentullen. Menin alas, kun piti mennä ylös ja menin ylös kun piti mennä alas.<br>
Kun opin sen, loma olikin jo loppu.</p>
<p dir="ltr">Kotona kaikki oli ennallaan, edes joulukuusi ei ollut pudottanut neulasiaan, taitaa olla joku afrikkalainen kuusi.</p>
<p dir="ltr">Lähdin hakemaan koiraa, Massiminoa, pojaltani Petrikiltä.<br>
Toin tuliaisiksi kaktusmarmelaadia, jota niillä olikin jo jääkaapissa Italiasta ostettuna. Minulta ei nuo yllätykset oikein onnistu.</p>
<p dir="ltr">Vierailu oli niinkuin aina pojallani.<br>
Istuin sohvalla ja katselin Catfishiä TV:stä, poikani oli ovi kiinni keittiössä tiskaamassa.<br>
Italialainen sosiaalinen poikani.<br>
Olo oli niin kotoinen.<br>
Niinkuin istuisi kotona yksin, paitsi että joku tekee sulle espresson.</p>
<p dir="ltr">Viime vierailu oli melko samanlainen.<br>
Petrik ei vaan ollut keittiössä. Istui vessassa.<br>
Luki jotain.<br>
No, mä istuin olohuoneessa TV:tä katsellen niin kauan kun viihdyin, ja sitten koputin vessan ovelle ja huikkasin: "Mä lähden nyt. Moi!"</p>
<p dir="ltr">Aika kauas on pudonnut omena puusta.<br>
Mutta hyvä olla näin kummallakin, äiti-poika rakkautta ilmassa.</p>
<p dir="ltr">Tulin takaisin kotiin ja mietin syntyjä syviä.<br>
Kuten:<br>
"Millä helkkarilla mä saan vietyä ton kuusen ulos?!"</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-Fel_ZBuJehU/Wk8Y02A0uJI/AAAAAAAAFv8/uG5Kk6ThEb4HH3DcvQIdtbefExmVFSQYACHMYCw/s1600/IMG_20171227_162358.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-Fel_ZBuJehU/Wk8Y02A0uJI/AAAAAAAAFv8/uG5Kk6ThEb4HH3DcvQIdtbefExmVFSQYACHMYCw/s640/IMG_20171227_162358.jpg"> </a> </div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-72355674315754880982017-12-05T23:42:00.001+01:002017-12-05T23:42:22.439+01:00Naapureiden naapuri<p dir="ltr">Minulla on uusi naapuri.<br>
Tai siis kymmeniä uusia naapureita. </p>
<p dir="ltr">Tai siis minä olen naapureideni uusi naapuri.<br>
Siis, olen muuttanut.</p>
<p dir="ltr">Olin asunut  uudessa asunnossani pari  päivää,  kun ovikello  soi illalla aikaan, jolloin ovikelloja ei enää soitella.<br>
Säikähdin.<br>
Otin koiran syliini ja kurkistin oveni  silmäreiästä. Onko sen nimi  "silmäreikä"? Vai " ovisilmä"? <br>
Outoja nimiä kumpikin. </p>
<p dir="ltr">No, joka tapauksessa, näin reiästä pari  tosi tummaa, irakilaisten näköistä (  tunnen monia irakilaisia)  nuorta miestä, jotka nauroivat keskenään ja tuijottivat oveani. <br>
Ylävartalot paljaana, alavartalossa vain pyyhkeet.</p>
<p dir="ltr">Eivät ehkä tulossa minulle iltakahville, ajattelin ja aukaisin ovea vain hiukan ja varovasti. <br>
Miehet nauroivat ja osoittivat minulle oveani: "AVAIN!"<br>
Kurkkasin oven taakse.<br>
Avain keikkui lukossa.<br>
Olin unohtanut avaimen ulkopuolelle oveen.</p>
<p dir="ltr">Että sillälailla. Ehdinkin jo asua tässä pari päivää hukkaamatta avaimiani.<br>
Kiittelin ja miehet menivät hissiin puolialastomina.<br>
Sitten huomasin pesuämpärin.<br>
He olivat menossa saunaan.</p>
<p dir="ltr">Niin se maailma muuttuu; suomalaiset ovat vaihtaneet kaalikääryleet kebabbeihin ja  irakilaiset  kuumavesihöyryaltaat  suomalaisiin saunoihin. </p>
<p dir="ltr">Minunkin maisemani  on muuttunut.<br>
Ennen heräsin aamulla katsellen viikunapuun suuria lehtiä ikkunan takana, nyt nautin herätessäni korkeista tuulessa heiluvista männyistä.</p>
<p dir="ltr">Niin Suomi. <br>
Hyvä olla.</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-2M27RLQDAT0/WicgzYw5f0I/AAAAAAAAFuE/X2MR7J28x6oJv-0g3mMXcle6VjFGSDKpgCHMYCw/s1600/20171123_093744.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-2M27RLQDAT0/WicgzYw5f0I/AAAAAAAAFuE/X2MR7J28x6oJv-0g3mMXcle6VjFGSDKpgCHMYCw/s640/20171123_093744.jpg"> </a> </div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-48888108772288538832017-10-12T14:10:00.001+02:002017-10-12T14:22:42.799+02:00Avaimet hukassa<p dir="ltr">Kaikillahan meillä on joskus avaimet hukassa, kun olemme lähteneet kiireellä ulos.<br>
Niin minullakin.</p>
<p dir="ltr">3-4 kertaa viikossa, ja joka viikko.</p>
<p dir="ltr">Ihan pikkuisen minua hävettääkin tämä asia.<br>
Miksi en saa kallooni sitä, että avaimet on otettava mukaan kun lähtee kodista!</p>
<p dir="ltr">Elin 8-vuotta Sörtsön kanssa niin, että avain oli yötäpäivää ovessa.<br>
Tultiin ja mentiin ja avain riippui aina valmiina lukossa.<br>
Italiassa kun voi asua myös jonkun vuoristokylän tai pikkukaupungin ulkopuolella, niin kaukana kaikesta, että itse Heidikään ei sinne muuttaisi.<br>
(Siis se vuoristoheidi piirretyissä.)</p>
<p dir="ltr">Viime viikonloppu:</p>
<p dir="ltr">Perjantai:</p>
<p dir="ltr">Astun ulos bussista painavien ruokakassieni kanssa ja etsin samalla kuumeisesti avainta laukun sivutaskusta.<br>
Ei löydy.<br>
Ei voi löytyä kun ei ole.</p>
<p dir="ltr">Soitan huoltopalveluun ja lupaavat tulla avaamaan oven.<br>
Onneksi alakertalainen tulee perässäni, niin pääsen sisälle lämpimään rappukäytävään odottamaan huoltomiestä.<br>
Istun rapussa ja odotan. Parikymmentä minuuttia matelee hitaasti, eikä ovenavaajaa näy.</p>
<p dir="ltr">Haukottelen ja laitan käteni lämpimään taskuun.<br>
Pyörittelen tutun tuntuista pientä palloa taskussani ja hätkähdän.<br>
Oii! Avain!!</p>
<p dir="ltr">Soitan vauhdilla huoltopalveluun ja selittelen, että ei tarvitse tulla kun avain oli pudonnut taskusta ja löytyikin jo oven edestä.<br>
Pölö pölö.<br>
Olisitko itse kehdannut soittaa ja sanoa, että "Ei tässä mitään, avain on taskussa."</p>
<p dir="ltr">Lauantai:</p>
<p dir="ltr">Siskontyttöni kylässä, ja kahvittelujen jälkeen päätämme tehdä pitkän kävelylenkin järven rannalla.<br>
Nautimme syksystä ja auringosta kolmisen tuntia, ja lopuksi väsyneinä istumme kahvilaan lämpimälle juomalle.<br>
Koira makaa lattialla jaloissamme  puolikuolleena kävelystä.<br>
Nyt kotiin lämpimään.</p>
<p dir="ltr">Ei löydy avainta.</p>
<p dir="ltr">Etsin kahvilan pöydän alta ja tiedustelen kassalta, vaikka tiedän jo missä avain on.<br>
Riippuu keittiön naulassa.</p>
<p dir="ltr">Soitamme pojalleni Thomakselle, jolla on vara-avain, sillä huoltopalvelu maksaa 60 e viikonloppuisin.<br>
Thomas on vuoden aikana kiikuttanut muutaman kymmenen kertaa äidilleen avainta toiselta puolelta kaupunkia, kunnes vaihdoin huoltopalveluun.<br>
Se on ilmaista.<br>
Paitsi jos siinä on joku määrä, että 20-kerran jälkeen joutuu maksamaan.<br>
En tiedä, mutta pian se selviää.</p>
<p dir="ltr">Olin jo saanut hyvän idean laittaa vara-avaimen piiloon läheiseen mäntyyn, mutta onneksi en ehtinyt sitä tekemään.<br>
Seuraavana päivänä mäntymetsä oli ajettu maantasalle.</p>
<p dir="ltr">Thomas oli töissä, eikä vastannut puhelimeen, joten kiertelimme pari tuntia kauppakeskuksessa miettien kuka meitä voisi auttaa, jotta pääsisimme sisälle asuntooni maksamatta 60-euroa.<br>
Lopulta saimme kiinni ystäväni, joka oli mökillä laittamassa kuusen taimia, ja hän lupasi tulla hakemaan meidät ja kyyditä Thomaksen työpaikalle 20-km.päähän hakemaan avainta.</p>
<p dir="ltr">Kun Thomas näki minun ilmestyvän työpaikalle,ilme kertoi, että hän tiesi etten tullut toivottelemaan lapselleni hauskaa viikonloppua.<br>
Huokaisten, sanomatta mitään, hän lähti hakemaan avainta takahuoneesta.</p>
<p dir="ltr">Voi sitä riemua, kun viimein saimme avaimen. <br>
Nopeasti kotia kohti.<br>
Hississä heiluttelin hymyssä suin avainta kädessäni, kun saavuimme kerrokseeni.</p>
<p dir="ltr">Jähmetyin.<br>
Tuijotin asuntoni ovea.</p>
<p dir="ltr">Mikä ihmeen pallo oveni lukossa heiluu?<br></p>
<p dir="ltr">PS. Kuva sieltä jostain Umbrian kukkuloilta, missä asuin.<br>
</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-j76jWdy0vBY/Wd9ekVZbt1I/AAAAAAAAFsg/JnsO4ovTZx4RP7daL1AvwDp8_flLCB6sgCHMYCw/s1600/IMG_20170614_143535.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-j76jWdy0vBY/Wd9ekVZbt1I/AAAAAAAAFsg/JnsO4ovTZx4RP7daL1AvwDp8_flLCB6sgCHMYCw/s640/IMG_20170614_143535.jpg"> </a> </div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-60022050374985425452017-09-21T19:07:00.001+02:002017-09-21T19:12:09.156+02:00"Joko tai"<p dir="ltr">Italiassa asuessani kun soittelin jollekin suomalaiselle, Italiassa asuvalle ystävälleni, meidän keskustelumme olivat usein seuraavanlaisia:</p>
<p dir="ltr">"Mitä sä teet?"<br>
-"En mitään. Makaan sohvalla. Pitäis siivota."</p>
<p dir="ltr">Seuraavanakin päivänä vastaus oli sama: "En mitään. Pitäis siivota. Makaan sohvalla."</p>
<p dir="ltr">Me suomalaiset olemme aika hassuja, usein meiltä puuttuu tekemisissämme kultainen keskitie. <br>
Voimme vain maata sohvalla miettimässä mitä pitäisi tehdä, tekemättä yhtikäs mitään.<br>
Mutta sitten kun aloitamme, emme osaa lopettaa.</p>
<p dir="ltr">Kun imuri on otettu esille, niin innostutaan siivoamaan kaappeja, pesemään kylppärin laattoja, ja leipomaan pullaa pakastimeen.<br>
Hiki lentää ja unohdetaan syödäkin, ei ole aikaa pysähtyä.</p>
<p dir="ltr">Italialaisilla on jokapäiväiset rytmit ja aikataulut. Joka päivä tehdään jotain, koskaan ei huhkita.<br>
Italialaiset pesevät kylppärin joka aamu, leikkaavat ruohikon maanantaisin, tiistaisin pyykkipäivä, perjantaisin silitetään. <br>
Kotihommilla on lukujärjestys, jota noudatetaan.</p>
<p dir="ltr">Sama pätee muihinkin asioihin, eikä vain kotihommiin.</p>
<p dir="ltr">Jos italialaiselle tarjoat suklaata tai karkkia, hän ottaa yhden, ja jos oikein tykkää niin jopa vielä toisenkin, mutta ei koskaan enempää.<br>
Me suomalaiset aukaisemme suklaalevyn ja syömme suklaan niin, ettei jää muruakaan paperille.<br>
Käymme keittiössä juomassa vettä puolessa välissä suklaalevyä, jotta pystymme syömään 200gr. Fazerin sinistä kerralla.</p>
<p dir="ltr">Kerran olin lääkärissä, missä minun piti polkea kuntopyörää kovaa vauhtia.<br>
Lääkäri ihmetteli, miten jaksoin polkea niin kauan ja hidastamatta vauhtia.<br>
Hän sanoi, että kaikki italialaiset naiset lopettavat pyöräilyn välittömästi jos hiukankin väsyttää.</p>
<p dir="ltr">Minä poljin.<br>
Jaksoin tai en.<br>
Kun oli käsketty.</p><p dir="ltr">PS. Kuvassa suursiivousta mökillä Assisin kukkuloilla.</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-y0gVMEXeNSA/WcPxug4AD9I/AAAAAAAAFr4/k3mizNTo1i0ErblcFEbQA4ZIB6wDPBH1ACHMYCw/s1600/IMG-20170718-WA0001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-y0gVMEXeNSA/WcPxug4AD9I/AAAAAAAAFr4/k3mizNTo1i0ErblcFEbQA4ZIB6wDPBH1ACHMYCw/s640/IMG-20170718-WA0001.jpg"> </a> </div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-82154421790409240012017-09-10T14:34:00.001+02:002017-09-10T14:45:19.358+02:00Bussissa<p dir="ltr">Maanantaiaamuna ryntään bussiin toisten puolinukkuvien töihinmenevien seassa.</p>
<p dir="ltr">"PIIP PIIP PIIP!!!" Bussikortin leimauskone sekoaa. Kuukausikorttini  on mennyt umpeen. <br>
Jään seisomaan paikalleni tuijottaen bussikuskia ja heiluttaen samalla korttia kädessäni.</p>
<p dir="ltr">Sopeutumisprojektini  Suomeen on vaiheessa kaksi, eli olen oppinut jo suomalaisia käytäntöjä, joten pystyn toimimaan melko huomaamattomasti muun kansan joukossa, vaikka  monet asiat toimivatkin eri lailla kuin Italiassa.</p>
<p dir="ltr">Mutta sitten tulee välillä yli- ja alilyöntejä, eli joko käyttäydyn kuin italialainen unohtamalla kokonaan  Suomen sosiaaliset säännöt,  tai sitten muutun poliisiksi, joka kyttää muiden ihmisten käyttäytymistä, että jokainen suomalainen noudattaa sääntöjä.<br>
Kuten eräänä päivänä kun bussiin astui tyttö, joka ei ollut viitannut kädellä pysähtymisen merkiksi mutta bussi pysähtyi  silti ja otti tytön kyytiin. Olin vähällä juosta tytön luokse tuhisemaan:<br>
"Kuule, et viitannut. Pois bussista ja takaisin pysäkillle."<br>
Etsin vielä kultaista keskitietä omaan käyttäytymiseeni.</p>
<p dir="ltr">Useimmiten teen kuitenkin alilyöntejä, kuten neuvon siskoani parkkeeramaan autoa kaupungin keskustassa pieniin koloihin ja läntteihin, jotka eivät nyt ihan varsinaisia virallisia parkkipaikkoja ole,  auton alle kun  jää jotain viivamerkkejä tai osa autosta on jalkakäytävällä, mutta auto mahtuisi siihen aivan nappiin.<br>
Ihan turhaan jää hyviä autopaikkoja  tyhjilleen kaupungin keskustan epätoivoisessa parkkipaikan etsinnässä. </p>
<p dir="ltr">Alilyönniksihän se meni bussikortinkin kanssa. Jos joka päivä kuljen samalla bussilla ja maksan matkani, niin eikö se ole ihan oikeus ja kohtuus, että silloin tällöin voin kulkea myös lintsillä, maksamatta. Italialaisessa kaupunkibussissa se oli ihan normaalia, että osa ihmisistä matkusti ilman lippua. Joillain se oli tapa, jotkut eivät  olleet ehtineet ostaa lippua tai ei ollut pikkurahaa siihen. Bussikuski vain ajeli ja jätti lippuasiat matkustajille, jotka tiesivät saavansa sakot, mikäli tarkastaja astuisi bussiin. Paitsi jos olet tarpeeksi nopea hyppäämään bussista kadulle.</p>
<p dir="ltr">Tällä kertaa oli onnekseni mukava kuski, joka pienen juttelun jälkeen osoitti minulle penkkiä, johon helpottuneena istahdin. Viereeni istui  nuori nainen, mistä  tulin iloiseksi, sillä tunsin itseni laihaksi.<br>
Kukapa lihavan viereen istuisi,  joka vie ruhollaan puolitoista penkkiä.<br>
Yritinkin istua niin, että vieruskaverin hihakaan ei osuisi omaani. Tässä me laihat vain istutaan vierekkäin.</p>
<p dir="ltr">Luin seinäkyltistä: Astu bussista ulos rauhallisesti takaperin.<br>
Häh? Laitoin lasit päähäni ja luin uudelleen. <br>
Ai , lastenvaunujen kanssa.</p>
<p dir="ltr">Yhtäkkiä joku meinasi juosta pysäkiltä starttaavan bussimme eteen,  ja kuski tööttäsi kovaäänisesti.<br>
Kukaan ei reagoinut mitenkään.<br>
Paitsi minä tietysti huudahdin ääneen:" Voi ei ! Läheltä piti!"</p>
<p dir="ltr">Tämä on se kompastuskiveni.<br>
Minun on mahdotonta oppia olemaan puhumatta itsekseni.<br><br><br></p>
<p dir="ltr">PS.Kuvassa italialaissuomalainen aamupalani ennen bussiin menoa: Puuroa ja espressoa.</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://lh3.googleusercontent.com/-2ldKH5ayK94/WbUz3YJMUCI/AAAAAAAAFqU/wvrckXXAC30y_ZTVVkg-EMQiVSF_ycC6gCHMYCw/s1600/20170828_061739.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-2ldKH5ayK94/WbUz3YJMUCI/AAAAAAAAFqU/wvrckXXAC30y_ZTVVkg-EMQiVSF_ycC6gCHMYCw/s640/20170828_061739.jpg"> </a> </div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-87587325519106984982016-04-30T10:01:00.001+02:002016-05-02T08:08:06.804+02:00Hammaslekuri<p dir="ltr">Hammaslääkärin lasiovessa lukee: "Soita kelloa".<br />
Auringonsäteet paistavat suoraan silmiini ,ja yritän tirkistellä, missä se ovikello on.<br />
Ei löydy.<br />
Mietin, että pitäisiköhän mennä hammaslääkärin vastaanottohuoneen ikkunan alle huhuilemaan.<br />
Samassa kuuluu klik ja ovi aukeaa itsestään.<br />
Joku oli nähnyt huolestuneen pärstäni ovivideolta ja aukaissut oven. </p><p dir="ltr">Odotushuone on moderni ja siisti mutta lämminhenkinen kuin kodin olohuone.<br />
Istun alas nahkaiseen nojatuoliin ja vilkaisen seinällä olevaan televisioon.<br />
Hammashoitaja kävelee käytävää minua kohden hymyillen samalla leveästi.<br />
Kyllä minäkin hymyilisin, jos ei olisi porakone seinän takana odottamassa.</p><p dir="ltr">Astun hennon, tumman hammashoitajan perässä sisälle poraushuoneeseen.<br />
Hammaslääkäri valkean valkoisessa takissaan antaa minulle kättä ja esittelee itsensä:<br />
"Hei Leila! Olen Roberto."<br />
Vai niin, ajattelen minä.<br />
Roberto huomaa epäilevän, harhailevan katseeni ja jatkaa:<br />
"Istu alas. Ei tarvitse pelätä, olen helläkätinen ja voit nostaa heti kättä jos vähänkin sattuu."<br />
Roberto on mukavan, leppoisen ja luotettavan näköinen, pitkä kolmekymppinen mies, joten päätän luottaa.<br />
Eihän tässä nyt oikein muutakaan voi, kun on viisikymppinen eikä viisivuotias, joten jätetään tällä kertaa itku ja huutokohtaus väliin.<br />
Istun tuolille ja hammashoitaja aukaisee minulle pääni yläpuolella, katossa olevan TV:n.<br />
Kysyy: Musiikkia vai tv - ohjelma?"<br />
Valitsen musiikin, sillä ei tämä ole ihan nappiin oleva paikka katsella rakkauselokuvaa, ja itkeä hammaslääkärin takin hihaan. </p><p dir="ltr">Roberto hoitaa hammastani ja aina välillä rauhoittelee silitellen käsivarttani. <br />
Ihme ja kumma, oloni on levollinen.<br />
Melkein unohdan olevani hammaslääkärissä.<br />
Sanoin melkein.<br />
Roberto tuoksuu hyvälle, puhtaalle, miedolle saippualle.<br />
Rentoudun. </p><p dir="ltr">Illalla nukahtaessa tunnen vieläkin hammaslääkärin miellyttävän tuoksun ympärilläni.<br />
Rakastuin hellään ja turvalliseen hammaslääkäriini.<br />
Ei mitään forever rakkautta.<br />
Mutta kyllä tämä yhden päivän kestää.<br />
Kunnes rakastun päiväksi johonkin toiseen.<br />
Vaikka liikennepoliisiin.</p><p dir="ltr">PS. Kuvat odotushuoneesta.<br />
<br />
<br />
<br />
</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://lh3.googleusercontent.com/-evgPBcJtOXo/VyRoftWMlCI/AAAAAAAAFek/AskyEzNSmkE/s1600/received_10208138187364804.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-evgPBcJtOXo/VyRoftWMlCI/AAAAAAAAFek/AskyEzNSmkE/s640/received_10208138187364804.jpeg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://lh3.googleusercontent.com/-shPe5W-rkGQ/VyRogRR61mI/AAAAAAAAFeo/eA-zxlGiLg0/s1600/received_10208138186684787.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-shPe5W-rkGQ/VyRogRR61mI/AAAAAAAAFeo/eA-zxlGiLg0/s640/received_10208138186684787.jpeg"> </a> </div><br />
<br />
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2016/04/hammaslekuri.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br />
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br />
<br />
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br />
<br />
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2016/04/hammaslekuri.html" title="contatore"></a><br />
<br />
</div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-58829523581887619132016-04-16T09:51:00.001+02:002016-04-17T17:25:16.998+02:00Pieni punainen kortti<p dir="ltr">Pyyhin pölyjä laiskasti kirjahyllystä, kun yhden kirjan välistä putoaa pieni punainen kortti.<br />
Rakkauden väri. <br />
Syntymäpäiväonnittelut  Sörtsöltäni.<br />
Luen kortin:  "Olet epätoivoinen tapaus, mutta en voisi elää ilman sinua. Ti amo. Rakastan sinua."<br />
Kyyneleet valuvat silmistäni, nyyhkytän, itken, lopulta ulvon.</p><p dir="ltr">Minä ja Sörtsö olemme eroamassa.</p><p dir="ltr">En voi enkä haluakaan palata takaisin; kääntyä ympäri, aloittaa alusta, etsiä ja löytää uusia onnellisimpia polkuja.<br />
Surutyö on silti tehtävä, käytävä  sydän verellä läpi 7-vuotta elämää.<br />
Yhteiset aamunaurut,  käsi kädessä rohkeasti läpikäydyt vaikeudet ja surut, iloiset loma-matkat, riidat jotka loppuivat itkuun ja rakkauteen.<br />
Muistoja yli äyräiden,  kipuja jotka purkautuvat loputtomilla kyynelillä.<br />
Itken minä, itkee Sergio.<br />
Vain yksi ajatus:  "Miksi meille kävi näin?"</p><p dir="ltr">Miksi rakkaus ei riittänyt onnelliseen elämään?<br />
Eikö rakkaus ole kaikkivoipa, ääretön, kaiken kestävä ja kärsivä?</p><p dir="ltr">Minä olisin halunnut muutoksia, Sergio muuttumattomuutta.</p><p dir="ltr">Se mikä oli Sörtsön ilo, oli minun suruni.<br />
Hän halusi pysyä tässä kaikessa tutussa ja turvallisessa;  Spoletossa, missä lapsuuden kujeet, nuoruuden rakkaudet,  sukutalo viljapeltoineen,  lapset ja lapsenlapset.</p><p dir="ltr">Minä olisin halunnut aloittaa alusta uudessa paikassa, uudessa meidän elämässä.<br />
Viimeisen vuoden aikana koin itseni päivä päivältä surullisemmaksi, toivo sisäisestä rauhasta hiipui,  tämä ei ollut minun paikkani, minun kotini.<br />
Minä en kuulunut Sergion perheeseen, minä olin yksinäinen äiti, jonka lapset olivat Suomessa.<br />
Minä olin minä ja Sergio oli Sergio, emme olleet enää me.<br />
Ymmärsimme,  että ollaksemme onnellisia, meidän on erottava.</p><p dir="ltr">Kävelen ulos elämästäsi haparoivin  askelin,  mutta tiedän, että olemme tehneet ainoan oikean päätöksen. <br />
Tulevaisuus lahjoittaa vielä meille kummallekin iloa ja hymyä, uusia alkuja.</p><p dir="ltr">Kunhan vain jaksan kävellä ulko-ovelle asti, ulkona paistaa aurinko.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://lh3.googleusercontent.com/-dlwMz2uKDH8/VxH4svmqplI/AAAAAAAAFeU/UQnlSbciyr4/s1600/DSCN0952.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-dlwMz2uKDH8/VxH4svmqplI/AAAAAAAAFeU/UQnlSbciyr4/s640/DSCN0952.JPG"> </a> </div><br />
<br />
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2016/04/pieni-punainen-kortti.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br />
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br />
<br />
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br />
<br />
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2016/04/pieni-punainen-kortti.html" title="contatore"></a><br />
<br />
</div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-5843619879602993832016-03-21T09:09:00.001+01:002016-03-22T00:51:32.544+01:00Eilen<p dir="ltr">Loma-asuntooni Tortoretoon tuli eilen tämän kevään ekat Suomivieraat vuokralle viikoksi.<br>
Hotellin siivoojat olivat pesseet asuntoni tiptopkuntoon ja vaihtaneet sänkyyn puhtaat, tuoksuvat , valkoiset lakanat. </p><p dir="ltr">Laitoin peiton valkoisen lakanan päälle, ettei se likastuisi ja istahdin sitten mahdollisimman pieneen tilaan sängynreunalle odottamaan vieraiden saapumista.<br>
Istuin hiljaa paikallani ja tuijotin sementtiseinää.<br>
Että asunto pysyisi puhtaana.</p><p dir="ltr">No, huomasin, että tiskipöydälle oli jäänyt kattila alassuin kuivumaan.<br>
Sekoitti selvästi huoneen harmonian, joten nousin ylös nostamaan kattilaa kuivauskaappiin.<br>
Vikatikki.<br>
Olisin vain jäänyt kiltisti paikalleni tuijottamaan seinää. </p><p dir="ltr">Kun olin saanut kattilan hyllylle, kumarruin alas kuivaamaan vesitippaa lattialta ja nousin samantien vauhdikkaasti ylös.<br>
Ja vauhdikkaasti löin pääni astiakaapin auki jääneen oven terävään reunaan.<br>
Kiljahdin kivusta ja nostin samalla vaistomaisesti käteni pääni päälle kipeään kohtaan.<br>
Verta! Käteni olivat aivan veressä!<br>
En jäänyt miettimään oliko kalloni halki ja pitäisikö ajaa ensiapuun, tuijotin vain punaisia käsiäni ja mietin, että miten saan veren pestyä pois jättämättä jälkiä ovenkahvaan, lavuaariin, pyyhkeeseen ja ties minne.<br>
Tiskipöydän reunalla kökötti kahden litran vesipullo, joten päätin aukaista sen pestäkseni verta pois päästä, hiuksista ja käsistä.<br>
Toinen vikatikki. </p><p dir="ltr">Vesi suihkusi pullosta vaatteilleni , ja lopuksi pullo putosi lattialle heittäen vauhdilla vedet parketille. <br>
Apua! <br>
Soitin siskolleni Suomeen henkisen rohkaisun tarpeessa.<br>
Rakas siskoni karjui puhelimessa : "Kyllä sä oot hullu! Miten sä aina kohellat! Ethän sä voi ottaa asiakkaita vastaan tukka veressä!"<br>
En kai voi joo.<br>
Että se siitä rohkaisusta. <br>
Suljin puhelimen ja soitin samantien ystävälleni Riitalle, joka ymmärtää sieluni salatkin, joten ajattelin, että sieltä tulee varmasti myötätuntoa ja neuvoja katastrofiini.<br>
Riitta huusi puhelimeen: "Sä oot uskomaton! Miten joku mies voi olla sun kanssa, sen täytyy käydä psykiatrilla, että kestää elää sun vierellä !"</p><p dir="ltr">Siinä sitten seisoin keskellä lattiaa, jalat harallaan, hiukset ja kädet veressä, vaatteet märkinä, ja vedenpaisumus jalkojeni alla.<br>
Mietin: "Kuka pönttö on kirjoittanut sanonnan "ystävää hädässä autetaan"."<br>
Muutan sen: "Ystävää hädässä haukutaan."</p><p dir="ltr">Ja purskahdin nauruun.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://lh3.googleusercontent.com/-3WmFvJpAaNw/Vu-3gXQqQxI/AAAAAAAAFd8/Jt24iVg2TTc/s1600/20150604_155155.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://lh3.googleusercontent.com/-3WmFvJpAaNw/Vu-3gXQqQxI/AAAAAAAAFd8/Jt24iVg2TTc/s640/20150604_155155.jpg"> </a> </div><br>
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2016/03/eilen.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br>
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br>
<br>
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br>
<br>
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2016/03/eilen.html" title="contatore"></a><br>
<br>
</div><br>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-62951985940981187132016-02-02T14:39:00.001+01:002016-02-02T17:49:14.040+01:00Isä Matteon kuvauksissa.<p dir="ltr">Tänä aamuna jouduin ihan vahingossa Isä Matteon kuvauspaikalle, tulivat kuvaamaan meidän kodin nurkille.<br />
Kuvauspaikan ympärille oli laitettu nauhat ja vieressä seisoi totinen järjestysmies, kuvausalueelle eivät saaneet mennä ulkopuoliset.</p><p dir="ltr">No, eihän minua pienet nauhat estä. <br />
Nostin nauhaa ylös ja puikkasin itseni alitse, ja hups olin jo kameroiden, kuvaajien ja näyttelijöiden keskellä.</p><p dir="ltr">Järjestysmies katsoi minua silmiin sanoen: "Tiedätkö miksi tässä on nauha?"<br />
Katsoin minäkin häntä takaisin suoraan silmiin, hymyilin ja huokaisin supernaisellisesti: "Kai mä nyt voin mennä?"<br />
Ukko suli heti ja vastasi hymyillen: "No mene nyt sitten." <br />
Katsoi sitten ympärilleen, ettei muita tulisi perässäni.</p><p dir="ltr">Carabinierit, eli näyttelijät pyörivät pitkin pihaa valmistautuen seuraavaan kohtaukseen.<br />
Yksi heistä, ylivääpeli Cecchini,istui tuolilla ja luki vuorosanojaan vielä viime hetkellä.<br />
Hän katsoi minuun ja hymyili.<br />
Seisoin alueen laidalla ja kuvasin salaa touhuja, kuvaaminen kun oli ehdottomasti kielletty.<br />
Mikä ei minua estänyt kuvaamasta.</p><p dir="ltr">Terence Hill astui ulos vanhasta tehdasrakennuksesta, vaihtoi lippalakkinsa Isä Matteon mustaan baskeriin ja pyöräili sitten ympäri piha-aluetta.<br />
Aurinko paistoi keväisesti ja linnut lauloivat taukoamatta.</p><p dir="ltr">Ympärilläni oli kymmeniä kameramiehiä, ohjaajia, mikkien pitäjiä ja rekvisiitan siirtäjiä.<br />
Hälinää oli, mutta kun kuului huuto "azione!" tuli hiirenhiljaista.<br />
Muutama minuutti sarjaa saatiin purkkiin.</p><p dir="ltr">Hidasta hommaa, yhden kohtauksen kuvaamiseen menee kokonainen päivä.<br />
No, minulle tuli nälkä joten lähdin kotiin syömään. <br />
Menen sitten vatsa täynnä uudestaan kuvauspaikalle, kun jäi lähikuva Terence Hillistä ottamatta. <br />
Kiellettyä tietty, mutta arvatkaa haittaako se minua.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-usl6jxGy3EQ/VrC_XlHIrlI/AAAAAAAAFdU/9Uje11ZZhcY/s1600/20160202_121203-1-1-4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-usl6jxGy3EQ/VrC_XlHIrlI/AAAAAAAAFdU/9Uje11ZZhcY/s640/20160202_121203-1-1-4.jpg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-fwD1NnP9Wgk/VrDBaE6SRBI/AAAAAAAAFdg/-6smL0FMlWM/s1600/20160202_114606-1-1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-fwD1NnP9Wgk/VrDBaE6SRBI/AAAAAAAAFdg/-6smL0FMlWM/s640/20160202_114606-1-1.jpg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-6dIOmNOuXus/VrDBdrZ0WxI/AAAAAAAAFdo/K2o9JJzWPS4/s1600/20160202_120134-1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-6dIOmNOuXus/VrDBdrZ0WxI/AAAAAAAAFdo/K2o9JJzWPS4/s640/20160202_120134-1.jpg"> </a> </div><br />
<br />
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2016/02/isa-matteon-kuvauksissa.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br />
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br />
<br />
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br />
<br />
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2016/02/isa-matteon-kuvauksissa.html" title="contatore"></a><br />
<br />
</div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-83225647850201024862016-01-31T09:42:00.001+01:002016-02-01T10:15:56.500+01:00Täällä taas..<p dir="ltr"><br />
Tiedän. <br />
Olen ollut laiskoista laiskoin, enkä ole kirjoittanut tänne mitään piiitkään aikaan. <br />
Julkaissut vain vanhoja postauksia ET-lehteen.<br />
Kiitos, että olette viitsineet lukea kuitenkin niitäkin. <br />
Nyt tulee hölynpölyä.</p><p dir="ltr">Tarkoitus oli kirjoittaa ystäväni Riitan kanssa vietetystä pikalomasta merenranta-asunnollani Tortoretossa, mutta Riitta oli sitä mieltä, että eihän sitä hullukaan usko todeksi, jos kirjoitan blogipostauksen siitä kaikesta mitä siellä tapahtui. <br />
Eli tässä ihan lyhyesti vaan tiedote: <br />
Olimme juuri saapuneet Tortoretoon ja menossa kauppaan ostamaan hyvää syötävää ja viinipullon ennen asunnolle menoa.<br />
Ilo oli ylimmillään alkavasta lomasta.<br />
Tienristeys ja BUM!<br />
Ajoin kolarin.<br />
Ei ihan vielä ehditty asunnolle asti.</p><p dir="ltr">Jäimme kaksi kertaa oven ulkopuolelle, avain oli sisällä. Hain apua naapurista kiiveten pari metriä korkean sementtimuurin päälle kurkkimaan, huutaen "aiuto aiuto" "apua apua". <br />
Laitoin asuntoon yöksi ilmastoinnin lämmityksen sijaan, heräsimme aamulla tukka tuulessa ja sormet kohmeessa.<br />
Pudotin puhelimeni lattialle, lasi hajosi.</p><p dir="ltr">Nämä olivat ne tärkeimmät. <br />
Jotain pikkujuttuja taisi tapahtua vielä, mutta olen jo unohtanut ne.<br />
Onneksi. <br />
No, en ole tylsää seuraa, en. <br />
Riittaa kyllä hiukan mietitytti, että viettääkö seuraavankin loman kanssani, vai ylhäisessä yksinäisyydessä.</p><p dir="ltr">Tänään on Spoletossa karnevaalikulkue, sillä pari viikkoa on nyt karnevaaliaikaa.</p><p dir="ltr">Avonainen tuksutteleva "juna" kymmenine karnevaalikärryineen kiertää Spoleton vanhankaupungin katuja.<br />
Jokainen kärry pullollaan naamioituneita, riemusta kiljuvia lapsia ja aikuisia, jotka heittelevät paperisilppua, serpentiinejä ja karkkeja tienlaidassa seisovien spoletolaisten niskaan.<br />
Musiikki soi ja kuuluu Roomaan asti. <br />
Me menemme tienlaitaan pitämään hauskaa.<br />
Sörtsö laittaa päähänsä Amerikasta ostetun aidon cow-boy hatun ja hapsuliivin, minä en naamioidu.<br />
Riehun vaan kadulla hyppien, kiljuen, laulaen ja paperisilppua heitellen vierustovereiden kasvoille.<br />
Sergio ottaa rauhallisemmin naamioasusta huolimatta.<br />
Tervehtii kädestä tuttuja.</p><p dir="ltr">Huomenna menenkin sitten junalla Roomaan.<br />
Siskontyttöni tulee Rooman yliopistoon vaihtoon muutamaksi kuukaudeksi. joten menen halaamaan ja toivottamaan hänet tervetulleeksi tähän Pinokkion kotimaahan.<br />
Nautimme yhdessä keväisestä Rooma-päivästä ; auringosta, ruoasta ja toistemme seurasta.<br />
Lämpöä on luvattu jopa +23, kyllä kelpaa.<br />
Onnellinen päivä tiedossa.<br />
Jotain kommelluksiakin voi tietysti sattua, jos vanhat merkit pitävät paikkaansa.<br />
Vai mitä luulette?</p><p dir="ltr">Ps.Pari kuvaa reissusta, talvisesta Tortoretosta.<br />
Ps.2. Kirjani "Terkkuja Leilalta Italiasta" oli vaihteeksi 3-viikkoa loppu Adlibriksestä, mutta nyt sitä saa taas, jos haluatte ostaa.<br />
</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-Zu-f0Ssb95Q/Vq3Zfv3pB6I/AAAAAAAAFc8/7s8aORTrOq0/s1600/12508723_10207335299333105_3938174951903510513_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-Zu-f0Ssb95Q/Vq3Zfv3pB6I/AAAAAAAAFc8/7s8aORTrOq0/s640/12508723_10207335299333105_3938174951903510513_n.jpg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-bd0Bc7D6pb4/Vq3Zg2v8pLI/AAAAAAAAFdE/gfdciWGDJVM/s1600/12509118_10207324523943727_818061058725111347_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-bd0Bc7D6pb4/Vq3Zg2v8pLI/AAAAAAAAFdE/gfdciWGDJVM/s640/12509118_10207324523943727_818061058725111347_n.jpg"> </a> </div><br />
<br />
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2016/01/taalla-taas.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br />
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br />
<br />
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br />
<br />
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2016/01/taalla-taas.html" title="contatore"></a><br />
<br />
</div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-2576784268918162952015-12-19T10:32:00.001+01:002015-12-19T17:25:41.710+01:00Tyttöjen ja poikien lelut<p dir="ltr">Luin artikkelin Anttilan kuvaston "tyttöjen ja poikien leluista" aiheuttaman ongelman.<br />
En yleensä kirjoita tämän tyyppisiä postauksia, mutta tämä asia äitinä, Montessoriohjaajana, ja lasten kanssa työskennelleenä, kosketti minua ja jäin miettimään asiaa, joten ajattelin kirjoittaa oman mielipiteeni ja näkemykseni asiasta. </p><p dir="ltr">Minusta tämä on aikuisten ongelma, ei lasten.<br />
Aikuiset ovat menneet sivuteille, harhateille asian ytimestä.<br />
Kehitettiin aikuisten sääntö: Leluja ei saa jakaa tyttöjen ja poikien leluihin.</p><p dir="ltr">Kysymys ei ole, mitkä ovat tyttöjen, mitkä poikien leluja, vaan saavatko lapset vapaasti valita lelunsa ja leikkiä leluilla, jotka heitä vetävät puoleensa.<br />
Ei lapsi mieti mitä sukupuolta lelu on sitä valitessaan, hän valitsee lelunsa spontaanisti.<br />
On olemassa naisten ja miesten koruja ja kenkiä, tyttöjen ja poikien luistimia ja koulureppuja, niin miksi lasten lelujen pitää nyt olla sukupuolettomia, jossain välimaastossa, niinkuin se olisi ongelma lapsen tasapainoiselle kehittymiselle.</p><p dir="ltr">Lapsi on tyttö tai poika, hiljainen tai vilkas, syvällinen tai sosiaalinen.<br />
Lapsen persoonallisuus kasvaa sitä vahvemmaksi, mitä paremmin hän tuntee itsensä, ja siihen kasvuun kuuluu myös tietoisuus olla tyttö tai poika.<br />
Tietoisuus oman itsensä ainutlaatuisuudesta, vahvuuksien ja heikkouksien hyväksyminen turvallisessa ilmapiirissä, erilaisuuden ymmärtäminen, kasvattaa lapsesta tasa-painoisen ja itseään rakastavan aikuisen, joka osaa rakastaa terveesti myös muita.</p><p dir="ltr">Miksi tytölle ei voi sanoa, että joku lelu on poikien lelu, mutta samalla antaa mahdollisuus valita se itselleen, jos siitä tykkää, luonnollisesti, tekemättä valinnasta jotenkin outoa. Kyllä tytötkin voivat kaivata poikien leluja, kuten pojat tyttöjen. <br />
Se on minusta oikeata valinnan vapautta, lapsen persoonallisuuden valinta. </p><p dir="ltr">Toisaalta lasten leluista tehdään sukupuolettomia, mutta samalla tytöt puetaan vaaleanpunaisiin päästä varpaisiin.<br />
Eikö se ole ristiriitaista?<br />
Annetaan tyttöjenkin valita ruskeat housut , tai pojan vaaleanpunainen villapaita.<br />
Näin lapsella on mahdollisuus olla vapaa, onnellinen oma itsensä, tyttönä ja poikana.</p><p dir="ltr">Lasten elämä olisi niin helppoa, jos ei olisi aikuisia tekemässä siitä niin vaikeaa teorioittensa myötä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-kghafw4aZ9w/VnUkRlDhdQI/AAAAAAAAFcY/M0YoL28I420/s1600/IMG-20140916-WA0000.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-kghafw4aZ9w/VnUkRlDhdQI/AAAAAAAAFcY/M0YoL28I420/s640/IMG-20140916-WA0000.jpg"> </a> </div><br />
<br />
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/12/tyttojen-ja-poikien-lelut.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br />
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br />
<br />
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br />
<br />
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/12/tyttojen-ja-poikien-lelut.html" title="contatore"></a><br />
<br />
</div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-49555907950481876382015-12-15T15:04:00.001+01:002015-12-19T17:24:55.318+01:00Musta silmä<p dir="ltr">Jos joku olisi huomannut toivottaa minulle rauhallista joulun odotusta, niin ehkä viimeinen viikkoni ei olisi ollut niin hullunmyllyä kun se on ollut.<br />
Tiedä sitten.</p><p dir="ltr">Ymmärsin, että sohvakin voi olla hengenvaarallinen paikka, kun viikko sitten nousin nopealla liikkeellä sohvalta ja jalkani jäi jumiin lattialla makaavan peiton sisään.<br />
Parin metrin lento kaaressa, ja hätälaskeutuminen keskelle olkkarin lattiaa hakaten otsaani kivenkovaan italialaiseen marmorilattiaan. <br />
Tässä vaiheessa haikailin suomalaisten parkettien perään.</p><p dir="ltr">BUM! AI! VOI! Olenko vielä hengissä? <br />
Otsaani jomotti, käsi kipeä ja rintalasta kuin turpiinsa saaneella.<br />
Makasin maassa vatsallani kädet ja jalat levällään ja kiittelin taivasta kohdin, että hengitin vaikka en pystynyt liikkumaan.<br />
Kun pahin oli ohi, otin pakastimesta vihannespussin otsalleni ja horjuin takaisin sohvalle makaamaan , sillä tunsin menettäväni tajuntani.<br />
Vapisevalla kädellä hapuilin kännykkäni sohvapöydältä ja soitin Sergiolle:<br />
"Vauhdilla kotiin, voin huonosti!"<br />
Sörtsö oli muutamassa minuutissa kotona sohvan vieressä minua tuijottamassa sanoen:<br />
"Eihän sua voi jättää hetkeksikään yksin, kun heti tapahtuu!"</p><p dir="ltr">No nyt jäi sitten joulun tuoksut meidän kodin ulkopuolelle, ja kotinikin kävi siivoamassa ammattisiivooja.<br />
Sörtsöni koristeli joulukuusen, omien sanojensa mukaan yksinkertaisesti.<br />
Palloa ja hörhelöä on joka mallia ja joka väriä.<br />
Sekoitti kaikki vanhat huolella valitsemani eri vuosien yksiväriset joulupallot ja teki niistä sekahedelmäsopan.<br />
Italialaisella ja suomalaisella kun on vähän eri käsitykset sanasta "yksinkertainen".<br />
Hyvä tuli, totesin minä.<br />
Kuusi mikä kuusi.</p><p dir="ltr">Makailen sillä vaarallisella sohvalla silmä mustana ja parantelen kipeitä luitani.<br />
Ajankulukseni tuijottelen kateellisena muiden facebook postauksia mahtavista itsetehdyistä piparkakkutaloista:<br />
Piparkakkutalot ovat näköjään laajentuneet niin, että tänä vuonna niissä on myös puutarhat ja pihalla leikkivät lapset, uima-altaat vaan puuttuvat.<br />
No, ehkä ensi vuonna.<br />
Porealtaalla. <br />
Onneksi on käsi kipeä, niin on syykin miksi meidän pöydällä ei komeile piparkakkulinna.<br />
Terveellä kädellä olisin osannut taiteilla autotallin.<br />
Neljä seinää, tasakatto. Ilman ikkunoita.</p><p dir="ltr">Tänään Sörtsö tarkasteli vointiani kuin omalääkärini konsanaan ja oli iloinen, että kävelenkin jo jonkin verran.<br />
Tutki sitten kulmat kurtussa mustaa silmääni ja totesi lopuksi hymyillen:<br />
"Hyvältä näyttää! <br />
Jouluksi se on pudonnut."<br />
Johon minä ihmeissäni: "Siis mikä on pudonnut jouluksi?"<br />
Sergio: "Sun silmä."</p><p dir="ltr"><br />
</p><p dir="ltr"><br />
</p><p dir="ltr">Kuvissa: Putoava silmä ja luksus piparkakkutaloja.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-UZeBmX36ZOE/VnAorJaw8nI/AAAAAAAAFcA/2KVrjHau8GI/s1600/20151209_124809-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-UZeBmX36ZOE/VnAorJaw8nI/AAAAAAAAFcA/2KVrjHau8GI/s640/20151209_124809-2.jpg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-35UvacLdJG0/VnAp7wwKxxI/AAAAAAAAFcI/0qqBFrTHiQg/s1600/received_10207089687192955.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-35UvacLdJG0/VnAp7wwKxxI/AAAAAAAAFcI/0qqBFrTHiQg/s640/received_10207089687192955.jpeg"> </a> </div><br />
<br />
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/12/musta-silma.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br />
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br />
<br />
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br />
<br />
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/12/musta-silma.html" title="contatore"></a><br />
<br />
</div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-25078773311146553642015-12-13T11:33:00.001+01:002015-12-13T14:23:08.708+01:00Terkkuja Leilalta Italiasta<p dir="ltr">Onkos kaikki joululahjat jo ostettu? <br />
Tässä lahjavinkki kirjastani, jonka olen kirjoittanut rehellisellä sydämellä italialaisesta elämästä. <br />
Kirjoittaessani olen itkenyt, mutta ennenkaikkea nauranut ja iloinnut. <br />
Jos haluat itsellesi tai ystävällesi hymyn huulille ja jotkut hörönaurutkin, niin voit tilata kirjan esim. Adlibriksestä, saat sen kotiisi muutamassa päivässä. <br />
Tämä kirja on sinulle, joka rakastat lötkötellä sohvalla joulunpyhät , mussutella suklaata, ja nautiskella humoristisista pakinoista. </p><p dir="ltr">Iloisia lukuhetkiä! <br />
Leila </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-JydlSMB1xjE/Vm1KgomIIII/AAAAAAAAFbw/lM042oKJi_s/s1600/20151213_105618.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-JydlSMB1xjE/Vm1KgomIIII/AAAAAAAAFbw/lM042oKJi_s/s640/20151213_105618.jpg"> </a> </div><br />
<br />
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/12/terkkuja-leilalta-italiasta.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br />
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br />
<br />
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br />
<br />
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/12/terkkuja-leilalta-italiasta.html" title="contatore"></a><br />
<br />
</div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-85082273270833865072015-12-07T11:55:00.001+01:002015-12-13T14:22:10.224+01:00Leidien eleganssia linnan juhlissa<p dir="ltr">Oli mielenkiintoista seurata itsenäisyyspäivän linnan juhlia Yle-Areenalta Italiasta käsin. <br />
Erikoisesti minua kosketti sotaveteraanit, jotka saivat minut liikuttumaan, sekä komea presidenttipariskunta, josta me suomalaiset saamme olla ylpeitä. </p><p dir="ltr">Nainen kuin olen , niin kutsuvieraiden puvut tuli tarkasteltua silmät sirillään.<br />
Tässä ajatuksiani joidenkin leidien puvuista:</p><p dir="ltr">Nasima Razmyar:</p><p dir="ltr">Persoonallinen ja kaunis mekko, joka antoi hienostuneen vaikutelman, tumman ja hennon  Nasiman kantamana.<br />
Tavallisen pälliäisen päällä, mekko olisi näyttänyt kangaskasalta, mutta Nasiman luonnollinen eleganssi teki mekosta yhden illan kauneimpia.<br />
Sininen väri kävi hyvin mekon tyyliin, mustassa erikoiset leikkaukset eivät olisi tulleet esille.<br />
Arvosana: 9</p><p dir="ltr">Tiina Lymi:</p><p dir="ltr">Mekko oli kuin taideteos,  mutta henkilökohtaisesti se ei minua kummemmin sytyttänyt. <br />
Ehkä siksi, että en erikoisemmin pidä kullanvärisestä, joka on haasteellinen värivalinta, koska se sopii harvan suomalaisen naisen ihonväriin.<br />
Laukusta täysi kymppi,  vaikka ei ollutkaan perinteinen iltalaukku, mutta oli nappiin mekon kanssa.<br />
Arvosana: 8</p><p dir="ltr">Kike Elomaa:</p><p dir="ltr">Toinen haasteellinen värivalinta, ihonvärinen. Sopi kyllä värinä Kikelle, koska hänellä oli vielä jäljellä kesäistä rusketusta.<br />
Kalpeanaama ja mekon väri yhdessä, tekisi naisesta näkymättömän haamun, mikä ei ole kaiketi tarkoitus linnanjuhlissa.<br />
Hapsut ovat olleet viime aikoina kovin muodissa, mutta ei herranjestas iltapukuun!<br />
Piste kuitenkin Kikelle siitä, että hän uskalsi olla oma itsensä pukuvalinnassaankin.<br />
Arvosana: 7</p><p dir="ltr">Kiira Korpi:</p><p dir="ltr">Kun nainen on näin kaunis, niin säkkikin näyttää kauniilta, mutta tästä mekosta en kertakaikkiaan tykännyt.<br />
Minulla on ollut samantyyppiset kuviot viisi vuotta vanhassa sunnuntaimekossani, kuin tässä kaulus.<br />
Yläosa on liian arkinen leikkauksineen, ja auttamattomasti myös vanhanaikainen.<br />
Vain kanapuku voitti karmeudessaan tämän.</p><p dir="ltr">Hiukset olivat kauniit, tyylikkäät mutta luonnolliset.<br />
Minusta monilla oli todella kauniita hiusasetelmia, jopa tyylikkäämpiä kuin itse puvut.<br />
Vastakohtana oli myös hampputukkia, joilta oli ilmeisesti loppunut hiustenhoito-aine, ja yhdellä rouvalla oli hiuksissaan myös Hawaiji-tyylinen tekokukka, joka vei puvustakin elegantin, nyt kun ei ollut kyseessä discoilta, jonne kukka olisi ollut nappiin farkkuja naisellistamaan.<br />
Yksinkertainen ponnarikin  voi olla tyylikäs nuorella,  jos erikoisen pitkä, piikkisuora ja kiiltävä,mutta ponnarit mitä näin, eivät kuuluneet tähän joukkoon.<br />
Arvosana nousee pisteellä laukusta, joka eroittautui puvusta ja kengistä.<br />
Niinkuin muotiguru Giorgio Armani sanoo: Naisten pahin tyylivirhe  on samanväriset laukku ja kengät, laukun kuuluu näyttäytyä puvusta, olla katseenvangitsijana erilaisuudessaan.<br />
Arvosana:  7</p><p dir="ltr">Susanna Koski:</p><p dir="ltr">Kaunis punainen alaosa, mutta yläosassa liikaa  kultaa, liian läpinäkyvä,  liian rämeilevä, ja kaulakoru olisi pitänyt jättää pois.<br />
Kaikkea liikaa.<br />
Näin joukossa kyllä myös jonkun toisen vieraan kantamana, erittäin kauniin yksinkertaisen punaisen puvun. <br />
Punaiseen pukuun ei tarvita muita härveleitä, sillä puvussa on valttia nimenomaan väri.<br />
Punainen; katseenvangitsija, voimakas, naisellinen ja intohimoinen.<br />
Arvosana: 6</p><p dir="ltr">Maria Guzenina:</p><p dir="ltr">Nyt ollaan minun kotikonnuillani,  sillä puvun oli suunnitellut  Dolce & Gabbana, joka on lisäksi minun lempi muotisuunnittelijani barokkilaisella, naisellisella ja keveällä tyylillään.<br />
Mekko on kaunis,  vakaata tyylisilmää, mutta väärässä paikassa. Tiesiköhän muotisuunnittelija, että kyseessä oli linnanjuhlat eikä häät?<br />
Kesäinen kukkakuvio ei minua oudostuttanut, sillä Italiassa käytetään nykyään kesäisiä kuvioita myös talvella, ja uskon, että tyyli on tullut jäädäkseen.<br />
Vapaana liehuva hampputukka pahensi yleiskuvaa.<br />
Arvosana: 8</p><p dir="ltr">Pia Nykänen:</p><p dir="ltr">Vaaleansininen sopi todella hyvin Pialle, ja puku oli hentomainen, liihoitteleva.<br />
Tämä oli yksi harvoista pitsimekoista, joista pidin, vaikka alaosassa oli jopa tylliä.<br />
Pitsimekkoja oli paljon, mitkä ovat olleet muodissa jo muutaman vuoden, mutta ne eivät minusta sovi linnanjuhliin. Kauniita häissä, syntymäpäivillä tai juhlaillallisella, mutta niistä puuttuu se yksinkertainen eleganssi,mitä linnanjuhlissa haluaisi nähdä.<br />
Arvosana: 8</p><p dir="ltr">Päivi Räsänen:</p><p dir="ltr">Yleisesti en tykkää kermakakkumaisista tai paksusta silkkimäisestä kiiltävästä mekosta, minusta ne ovat yliampuvia amerikkalaistyylisiä mekkoja, jotka kuuluvat lukiolaisten bileisiin, mutta Päivin päällä tämä mekko oli upea. Hän oli säteilevän kaunis.<br />
Arvosana: 8</p><p dir="ltr">Jenni Haukio:</p><p dir="ltr">Tässä tyylinäyte. Jenni näytti kuninkaalliselta, naiselliselta, klassiselta , arvokkaalta,elegantilta ja erittäin kauniilta.<br />
Puvun väri oli top, ei olisi paremmin voinut valita.<br />
Yksinkertaisuus täydellistä eleganssia, ja vähäinen pitsi antoi asuun keveyttä.<br />
Valinta jättää kaula paljaaksi, ilman kaulakorua, antoi hentoutta ja tyylikkyyttä yleiskuvaan, sekä nosti esille yksinkertaisen kauniit korvakorut.<br />
Hiukset ja meikki huolitellut, mutta luonnolliset.<br />
Olin ylpeä presidentin vaimosta.<br />
Arvosana: <u>9</u></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-3xD_xnTkFhI/VmWA57AkMCI/AAAAAAAAFbU/VgRO92R4koA/s1600/received_10206854394870794.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-3xD_xnTkFhI/VmWA57AkMCI/AAAAAAAAFbU/VgRO92R4koA/s640/received_10206854394870794.jpeg"> </a> </div><br />
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/12/leidien-eleganssia-linnan-juhlissa.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br />
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br />
<br />
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br />
<br />
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/12/leidien-eleganssia-linnan-juhlissa.html" title="contatore"></a><br />
<br />
</div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-5000225843553701942015-11-28T17:19:00.001+01:002015-11-29T14:52:11.861+01:00Verenpainetta<p dir="ltr">Miten minulle tapahtuu niin outoja juttuja, vaikka olen ihan normaali ihminen.<br />
Ainakin suurinpiirtein.<br />
Minulla ei ole mitään tekemistä asioiden kanssa, mutta silti joudun kummallisten tapahtumien pyörteeseen.</p><p dir="ltr">Muutama päivä sitten olin yksin kotona, kun tunsin oloni jotenkin oudoksi.<br />
Otin verenpainemittarin esille, sillä ajattelin, että ehkä verenpaineeni heittelee.<br />
124/ 220!<br />
Soitin hädissäni siskolleni, joka kehotti mennä salaman nopeasti sairaalaan, liikkumaan hitaasti ja olemaan rauhallinen. <br />
"Voit saada sydänkohtauksen millä hetkellä tahansa! Ole rentona, ettei nouse vielä!" Huusi armas sisareni puhelimeen.<br />
Vai että rento ja rauhallinen, sen jälkeen kun sisareni on juuri antanut minulle kuolemantuomion. <br />
Kävelin hermostuneena, siis paniikissa, ympäri olohuonetta näppäillen puhelinta, saadakseni yhteyden Sörtsòön.<br />
Sergio tuli salamana hakemaan minut kotoa ja vei ensiapuun.</p><p dir="ltr">Ensiavussa mittasivat verenpaineeni välittömästi.<br />
Onneksi se oli laskenut, 95/160<br />
Lupasivat, että lääkäri tutkisi minut heti hätätapausten jälkeen.<br />
Spoletossa oli ollut iso auto-onnettomuus, ja ihmisiä vietiin ja tuotiin paareilla, kuin Grey's Anatomyssa.<br />
Oloni oli nyt hiukan parempi, sillä koin olevani turvassa, kontrollin alla.</p><p dir="ltr">Kunnes minulle tuli epäilys.<br />
Katsoin Sergioa ja sanoin säikähtyneellä äänellä: "Eihän me jätetty vahingossa koiraa pihalle?!"<br />
Sörtsö lähti välittömästi kotiin, tarkastamaan tilannetta.<br />
Sillä aikaa minä itkin suureen ääneen puhelimessa siskolleni koirani järkyttävää kohtaloa: "Maxim on karannut, eikä osaa tulla kotiin! On jossain tienvarressa itkemässä, nälkäisenä ja janoisena! Varmaan jo kuollut!"<br />
Ja taas verenpaine nousussa.</p><p dir="ltr">Vihdoin Sörtsö tuli takaisin selittäen, miten koira nukkui rauhallisesti sohvalla.<br />
Sillä sohvalla, johon sitä on ehdottomasti kielletty menemästä. <br />
Huokaisin helpoituksesta. </p><p dir="ltr"><br />
Tunnit kuluivat, ja paarit vaihtuivat. <br />
Odotimme seiniä ja ympärilläolijoita tuijotellen.<br />
Sergio tunsi jokaisen nilkkansa nyrjähtäneen ja sormensa leikanneen vuoroaan odottavan potilaan. <br />
Kävi juttelemassa joka toisen lippalakkimiehen ja kaljamahan kanssa, ja osoitti sitten sormella minua, mumisten korkeasta verenpaineesta.<br />
Minä hymyilin kohteliaasti takaisin.</p><p dir="ltr">Kaikilla oli lappu kädessä, erivärisillä palloilla. <br />
Vihreät pallot niillä, jotka voivat odottaa, koska tilanne ei vakava.<br />
Keltaiset pääsivät lääkärille puolen tunnin sisällä ja punapalloiset heti, koska olivat hätätapauksia.<br />
Minulla oli vihreä pallo.<br />
Ja aikaa oli mennyt kolme tuntia.<br />
Sergio oli hakenut pizzeriasta pizzan, minä olin syönyt suklaapatukat sairaalan automaatista, juonut ison pullollisen vettä,<br />
ja käynyt 7 kertaa vessassa.<br />
Lopulta olin niin rentoutunut, että unohdin koko korkean verenpaineen, ja hain automaatista kahvia.</p><p dir="ltr">Kun 4-tunnin jälkeen minut kutsuttiin sisälle nimellä Kiskiinen, kuten italialaiset nimeni lausuvat, olin niin levollinen, että makasin koivet ylhäällä tuolilla.</p><p dir="ltr">Naislääkäri tutki minut huolella, kuunteli sydämen ja keuhkot, ja lopuksi mittasi verenpaineen.<br />
65/110<br />
Lääkäri katsoi minua silmiin ja totesi rauhallisesti: "Ei ole mahdollista, että sinulla on ollut niin korkea verenpaine ja nyt näin alhainen. Ei noin korkea verenpaine laske itsestään ilman lääkkeitä ja muutamassa tunnissa."<br />
Katsoin lääkäriä suu auki.</p><p dir="ltr">Lääkäri kirjoitti tutkimuksen lopputuloksen sairauskertomukseen, antoi sen minulle käteen ja käski viedä omalääkärille. <br />
Arvatkaa vienkö. </p><p dir="ltr"><br />
Paperissa luki tutkimustulosten kohdalla:<br />
SUOSITELLAAN TARKASTAMAAN VERENPAINEMITTARIN TAARA, JA SÄÄTÄÄ SE KOHDALLEEN.</p><p dir="ltr">Se siitä verenpaineesta.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br />
</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-fNpsQcV9DtE/VlnVkIYGyRI/AAAAAAAAFbE/-XhfhKSKmfk/s1600/20151128_172546.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-fNpsQcV9DtE/VlnVkIYGyRI/AAAAAAAAFbE/-XhfhKSKmfk/s640/20151128_172546.jpg"> </a> </div><br />
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/11/verenpainetta.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br />
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br />
<br />
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br />
<br />
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/11/verenpainetta.html" title="contatore"></a><br />
<br />
</div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-43242221160950812112015-11-19T11:48:00.000+01:002015-11-29T14:51:24.636+01:00Tervetuloa!<div dir="ltr">Kun muissa perheissä äiti jää Suomeen ja lapset lähtevät maailmalle, niin meidän perheessä äiti on maailmalla ja lapset lähtevät Suomeen.</div><div dir="ltr"><br />
Nuorempikin "italialaispoikani" Thomas, muutti vuosi sitten Tampereelle, veljensä Petrikin perässä.<br />
En tiedä, olenko ollut hyvä äiti, mutta ilmeisesti rakkauden synnyinmaahani Suomeen, olen sytyttänyt kummankin poikani sydämeen.</div><div dir="ltr">Vaikka ikävä on välillä sydäntä raastavaa, niin olen kuitenkin onnellinen siitä, että veljekset saavat elää yhdessä siellä Suomessani.</div><div dir="ltr"><br />
</div><div dir="ltr">Maanantaina Thomas tuli kotiin, lomalle Italiaan viikoksi.<br />
Tällä kertaa hän ei tullut yksin, vaan Thomaksella oli mukanaan oma rakas, Anne nimeltään.</div><div dir="ltr">Sergion kanssa, haimme heidät Rooman lentokentältä, tämä kun oli "miniän" ja "anopin" ensitapaaminen, niin aloitettiin kohteliaisuudella, ettei nuorten tarvinnut körötellä junalla Roomasta Spoletoon.</div><div dir="ltr"><br />
Aamulla lähtiessä silitin koiraani Maximia ja kerroin hänelle iloisen uutisen: "Mami lähtee hakemaan Thomasta lentokentältä, veljesi tulee kotiin! Odota täällä, ota pienet torkut sohvalla, niin sitten mami tulee takaisin veikkasi kanssa."<br />
Maxim heilutteli päätään puolelta toiselle, kuunnellen keskittyneesti.<br />
Minusta hän hymyili.<br />
Sergio seisoi oviaukossa ja sanoi hiljaisella äänellä: "Kerro nyt sitten kuitenkin Maximille, että ei Thomas jää tänne, vaan palaa Suomeen viikon päästä.<br />
Ettei tule mitään pettymyksiä, kun Thomas lähtee."<br />
Pistettiinköhän minua jotenkin halvalla?</div><div dir="ltr"><br />
</div><div dir="ltr">Lähdimme ajelemaan kohti Roomaa.<br />
Kello oli vasta 7.30, joten aurinko paistoi vaisusti tienvarren puihin ja kukkiin, pelloilla oli usvaa ja hentoja valkoisia pilviä liiteli hiljaa paikasta toiseen, alhaalla vuorten rinteiden edessä.<br />
Minä olin onnellinen.<br />
Kohta halaisin rakasta poikaani, jota toiset jo mieheksi kutsuvat.</div><div dir="ltr"><br />
</div><div dir="ltr">Samassa jännitys pyöri vatsassani: Miten tervehdin Annea? Jos annan käden, se voi tuntua kylmältä tervehdykseltä. Jos halaan, hän voi säikähtää ensitapaamisella syliin hyppelevää anoppia.<br />
Otin puhelimen esille, ja näpytin "muutamalle" läheisille ulkosuomalaisystävilleni viestin facebookiin (n.1500 hengen ryhmään): Miten minun pitää käyttäytyä?!<br />
Sain viitisenkymmentä vastausta: Kuka kehotti tietysti halaamaan, kuka antamaan poskisuukkoja, kuka oli sitä mieltä, että ensitapaamisella annetaan kättä ja esitellään.<br />
Siskoni Tiina oli minua jo neuvonut edellisenä päivänä: "Koita nyt olla vähemmän oma itsesi, esitä pidättyväistä, ettei Anne heti pelästy sua."<br />
Vai niin.</div><div dir="ltr"><br />
</div><div dir="ltr">Kun saavuimme lentokentälle, aurinko paistoi jo korkealla taivaalla, ja ilma oli kesäisen lämmin.<br />
Juoksimme tuloaulaan, minä edellä ja Sörtsö harppoen kymmenisen metriä perässä. <br />
Pysähdyin saapuvien lentokoneiden taulun eteen, katsomaan joko kone Helsingistä oli laskeutunut. <br />
Taulussa luki saapuneet lentokoneet: Barcellona, Tokio, New York, Bangkok.<br />
Helsinkiä ei ollut listassa.<br />
Paniikki!</div><div dir="ltr"><br />
Eikö kone ole lähtenytkään Suomesta?<br />
Onko kone kaapattu ja matkustajat viety Siperiaan?<br />
Oliko Helsinki-Rooma reitillä vaihto Bangkokissa? <br />
Tällaisia realistisia ajatuksia tulee, kun ihminen on jännittynyt.<br />
Tai ainakin minulle tuli.</div><div dir="ltr">Repäisin ohi kävelevää lentokentän työntekijää hihasta ja huolissani huudahdin:" Eikö Helsingin kone ole laskeutunut? Miksi Helsinkiä ei näy taulussa? "<br />
Virkailija katsoi minua silmiin ja vastasi rauhallisesti: "Helsingin koneet laskeutuvat tulohalliin numero 1, olette tulohallissa numero 3."<br />
Että sellaista.<br />
Olimme väärässä hallissa.<br />
Samassa soi puhelin.<br />
Thomas. Yhdeksän vastaamatonta puhelinsoittoa. <br />
Vastaan ja kuulen Thomaksen ääneen:"Äiti, missä ihmeessä sä oot?!"</div><div dir="ltr"><br />
</div><div dir="ltr">Kun vihdoin käytävällä löysimme toisemme, olin niin iloinen, että unohdin viralliset ja epäviralliset käyttäytymissäännöt: Juoksin vauhdilla, laukku olkapäällä keikkuen kohti Thomasta ja Annea, ja halasin helpottuneena kummankin.<br />
Anne hymyili iloisen avoimesti.<br />
Olin välittömästi varma, että kiva likka!</div><div dir="ltr">Olin kyllä kuullut jo etukäteen, että Anne on iloinen ja välitön.<br />
Pari Thomaksen serkkutyttöä olivat jo tavanneet hänet Tampereella kahvilassa.<br />
Siskoni Helsingistä oli kuullut kehuja heiltä, ja kertonut asiasta Tampereen siskontytölle, joka oli kertonut veljelleen, joka oli kertonut siskolleen Amerikkaan, joka oli kertonut äidilleen Suomeen, joka laittoi minulle viestin Italiaan: "Mukava tyttö se Anne."</div><div dir="ltr">Mutta tästä ei kerrota Annelle.<br />
Tervetuloa Italiaan ja ihanaan hauskaan sukuumme!<br />
<br />
</div><div dir="ltr">Ps. Kuvassa Anne ja Thomas: Bella ja crazyboy<br />
<br />
</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-0xES5Qbsg5U/VkxKzayfEMI/AAAAAAAAFa0/njRgSLNFKOU/s1600/received_10206945624191470.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-0xES5Qbsg5U/VkxKzayfEMI/AAAAAAAAFa0/njRgSLNFKOU/s640/received_10206945624191470.jpeg"> </a> </div><br />
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/11/tervetuloa.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br />
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br />
<br />
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br />
<br />
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/11/tervetuloa.html" title="contatore"></a><br />
<br />
</div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-57084960954407623232015-11-10T16:26:00.001+01:002015-11-13T00:53:52.226+01:00Mummo ratissa<p dir="ltr">Olin eilen illalla jumpassa, missä Paolo, ohjaaja, kertoi, mitä hänelle oli sattunut aamupäivällä. </p><p dir="ltr">Hänellä oli auto parkissa marketin edessä, ja kun hän oli kävelemässä autoaan kohti, raskaat ruokapussit käsissään, näki hän sinisen Opelin peruuttavan autoaan kohti.<br />
Heitti pussit pellolle, tai maahan, ja juoksi  tuulta nopeammin autolleen, huutaen: "Ferma! Pysähdy! "<br />
Samassa oli neljä muutakin karjumassa fermaa Opelin takana, tuottamatta minkäänlaista tulosta.</p><p dir="ltr">Auto liukui kevyesti mutta varmasti kohti Paolon autoa.<br />
Rysäys ja auto pysähtyi.<br />
Paolo juoksi hengästyneenä paikalle ja koputti ikkunaan.<br />
Auton ikkuna aukaistiin, ja ikkunasta kurkisti 90-vuotias mummo rauhallisena mutta hämmästyneenä.</p><p dir="ltr">Paolo: "Peruutitte autoni kylkeen."<br />
Mummo: "En peruuttanut minä ainakaan."<br />
Samassa mummo oli jo häipynyt liikenteeseen.</p><p dir="ltr">Paolo ja neljä todistajaa jäivät seisomaan suu auki keskelle tietä.<br />
Joku tuhahti: "Ei 90-vuotiaat voi ajaa enää autoa!"<br />
Johon Paolo: "Voi ne, mutta ei tämä yhdeksänkymppinen."</p><p dir="ltr">Että sillälailla.<br />
Sellainen suloinen mummo.<br />
Joko hän oli menettänyt täysin todellisuudentajun, taikka sitten hän oli yllättävän juoni, melkein satavuotiaaksi.<br />
Tiedä häntä,  mutta varmaa on, että tämä ei ollut mummon eka eikä vika kolari  tämän viikon aikana.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-FdQ4xeKiHkg/VkRjsNDG3yI/AAAAAAAAFak/oHP8kXvQcIc/s1600/10277900_10152158009088195_6647220456895090927_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-FdQ4xeKiHkg/VkRjsNDG3yI/AAAAAAAAFak/oHP8kXvQcIc/s640/10277900_10152158009088195_6647220456895090927_n.jpg"> </a> </div><br />
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/11/mummo-ratissa.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br />
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br />
<br />
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br />
<br />
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/11/mummo-ratissa.html" title="contatore"></a><br />
<br />
</div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3182238160041595672.post-8265704535466742852015-11-05T09:51:00.001+01:002015-11-05T19:27:12.265+01:00Amalfin rannikko<p dir="ltr">Marjan ja minun Napolin matka jatkui lopuksi Amalfin rannikolle: Viimeisenä, mutta myös sokerina pohjalla: Sorrento, Amalfi ja Positano.<br />
Olen nähnyt 30-vuoden aikana monia kauniita, ja toinen toistaan erilaisempia maisemia Italian vuoristosta, merestä, laaksoista, metsistä, koskista, kaikkea sitä mitä Välimeren luonto tarjoaa, mutta Amalfin rannikko on ehdottomasti yksi kauneimmista paikoista, mitä Italiassa olen nähnyt.<br />
</p><p dir="ltr">Matkustimme Sorrentoon paikallisella junalla, Napolin lättähatulla; kymmenen kilometrin tuntivauhtia, pysähtyen 30-kilometrin matkalla 112- kertaa, tai jotain sinnepäin.<br />
Ei sen puoleen, eihän meillä kiire ollut.</p><p dir="ltr">Toisella puolen käytävää istui kerjäläisperhe: Äiti, isä, n. 7-vuotias poika ja rattaissa nukkumassa tutti suussa, vain muutaman kuukauden ikäinen vauva.<br />
Perheestä näki, että he olivat onnellisia.<br />
Äiti silitteli vauvan hiuksia ja korjaili peittoa hymyssä suin, isä ja poika juttelivat keskenään ja nauroivat.<br />
En ymmärtänyt, mitä he puhuivat, sillä he eivät puhuneet italiaa, mutta aistin läheisen, leppoisan tunnelman.<br />
Mietin heidän elämäänsä.<br />
Voisinko olla onnellisempi vapaana kuin taivaanlintu kuljeskellen paikasta toiseen, mutta ilman sosiaalista verkostoitumista; ei työpaikkaa, ei koulunkäyntejä. Elämää yhteiskunnan ulkopuolella, hyvässä ja pahassa.<br />
Yhtäkkiä isä sanoi napakasti jotain pojalleen, vain yhden sanan.<br />
Poika nousi välittömästi pystyyn ja käveli ripeästi viereiseen vaunuun.<br />
Näin lasin takaa, miten hän kerjäsi rahaa matkustajilta.<br />
Kiitteli saamistaan kolikoista.</p><p dir="ltr">Näimme Sorrentoa vain läpikulkumatkalla, sillä vaihdoimme siellä junan bussiin, jatkaen matkaa serpentiinitietä vuorten reunoilla, mistä kymmenien metrien putous suoraan meren aaltoihin.<br />
"Mahtavat maisemat!" huusi joku.<br />
"Apua, apua, nyt mä kuolen!!" huusin minä, ja jarrutin jaloilla bussin vauhtia, jokaisessa mutkassa.</p><p dir="ltr">Amalfi seisoo vuoren rinteessä, talot päällekkäin, ylhäisessä yksinäisyydessä, tuijottaen kallionkielekkeitä ja loputonta merta.<br />
Muu maailma on siellä jossain, Jumalan selän takana.<br />
Kiertelimme värikästä keskustaa, kapeilla kivisillä kujilla. Paikalliset sitruunat täyttivät katujen kaupat, tuoreista tuoksuvista sitruunoista, loputtomiin Limoncello pulloriveihin.</p><p dir="ltr">Istahdimme tavernaan lounaalle, mereneläviä ja kesäkurpitsaa. <br />
Hups, olikin luksustaverna: Viinilistalla pullo viiniä jopa 3700 e, seinällä Michelintähti taulu.<br />
Onneksi ei tilattu tarjoilijalta "suosittelemaansa hyvää viiniä", ettei mennyt Sörtsön kihlasormuskin viinipullon maksuun, ja oltaisiin vielä jääty Marjan kanssa muutamaksi viikoksi keittiöön pesemään astioita.<br />
Tilattiin viiden euron talon viiniä. <br />
Mutta arvokkaasti.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-iB_OPGLE2Rc/Vjsxe_BIYAI/AAAAAAAAFZU/pV0IdqxON6M/s1600/received_10206882785140533.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-iB_OPGLE2Rc/Vjsxe_BIYAI/AAAAAAAAFZU/pV0IdqxON6M/s640/received_10206882785140533.jpeg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/--ybnFafaTAg/Vjsxgdtbv0I/AAAAAAAAFZc/fQkpFKA4pEc/s1600/received_10206882789140633.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/--ybnFafaTAg/Vjsxgdtbv0I/AAAAAAAAFZc/fQkpFKA4pEc/s640/received_10206882789140633.jpeg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-VUCT9UMTQMg/Vjsxg6orF2I/AAAAAAAAFZg/p8814dnRmb8/s1600/received_10206882786020555.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-VUCT9UMTQMg/Vjsxg6orF2I/AAAAAAAAFZg/p8814dnRmb8/s640/received_10206882786020555.jpeg"></a>,</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br />
</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Iltapäivällä jatkoimme matkaamme Positanoon. Siitä tuli välittömästi minun lempipaikkani. Aurinko paistoi ja lämmitti päälakea ja sydäntä. Maisema yhäältä alas merelle,jyrkässä rinteessä kukkivine puutarhoineen, oli niin kaunis, ettei se tuntunut todelliselta. Alhaalla merenrannalla ihmiset ottivat aurinkoa, pelasivat palloa paljain jaloin.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Taiteilija maalasi rantakadulla kuvaa omanlaisestaan Positaanosta.</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br />
</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-DgMRlFD1Vfk/Vjs5EGo6tkI/AAAAAAAAFZ0/DoQJTzRNSCQ/s1600/received_10206882766220060.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-DgMRlFD1Vfk/Vjs5EGo6tkI/AAAAAAAAFZ0/DoQJTzRNSCQ/s640/received_10206882766220060.jpeg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-4pEl1ECUVzE/Vjs5E8wt6lI/AAAAAAAAFZ4/zuuXK5H83Es/s1600/received_10206882771300187.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-4pEl1ECUVzE/Vjs5E8wt6lI/AAAAAAAAFZ4/zuuXK5H83Es/s640/received_10206882771300187.jpeg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-UPY6NCHRgpU/Vjs56HMjrxI/AAAAAAAAFaE/yy8CEOY1Dps/s1600/received_10206883090868176.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-UPY6NCHRgpU/Vjs56HMjrxI/AAAAAAAAFaE/yy8CEOY1Dps/s640/received_10206883090868176.jpeg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-H9WgNaUTOYE/Vjs57DkC0OI/AAAAAAAAFaM/7gzfa5XAAlI/s1600/received_10206882810421165.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-H9WgNaUTOYE/Vjs57DkC0OI/AAAAAAAAFaM/7gzfa5XAAlI/s640/received_10206882810421165.jpeg"> </a> </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://lh3.googleusercontent.com/-N5DvV4bVcy0/Vjs57yWnw9I/AAAAAAAAFaU/Xse0uCS22EI/s1600/received_10206882760139908.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="http://lh3.googleusercontent.com/-N5DvV4bVcy0/Vjs57yWnw9I/AAAAAAAAFaU/Xse0uCS22EI/s640/received_10206882760139908.jpeg"> </a> </div><br />
<div class="fb-like" data-action="like" data-href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/11/amalfin-rannikko.html" data-layout="button_count" data-share="true" data-show-faces="true" data-width="50" style="display: block; float: left; font-size: 15px; height: 40px; width: 200px;"></div><br />
<iframe allowtransparency="true" frameborder="0" scrolling="none" src="http://blogipolku.com/plugin/blog-button?blogId=1246" style="border: none; height: 25px; overflow: hidden; width: 100px;"></iframe><br />
<br />
<div style="display: block; float: left; height: 30px; width: 110px;"><script src="http://counter2.freecounterstat.com/private/counter.js?c=b1fb273e16e8c09c714e882ad5fb8e3b" type="text/javascript"></script><br />
<br />
<a href="http://leilakk.blogspot.fi/2015/11/amalfin-rannikko.html" title="contatore"></a><br />
<br />
</div>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/07540987251132813266noreply@blogger.com0