torstai 21. syyskuuta 2017

"Joko tai"

Italiassa asuessani kun soittelin jollekin suomalaiselle, Italiassa asuvalle ystävälleni, meidän keskustelumme olivat usein seuraavanlaisia:

"Mitä sä teet?"
-"En mitään. Makaan sohvalla. Pitäis siivota."

Seuraavanakin päivänä vastaus oli sama: "En mitään. Pitäis siivota. Makaan sohvalla."

Me suomalaiset olemme aika hassuja, usein meiltä puuttuu tekemisissämme kultainen keskitie.
Voimme vain maata sohvalla miettimässä mitä pitäisi tehdä, tekemättä yhtikäs mitään.
Mutta sitten kun aloitamme, emme osaa lopettaa.

Kun imuri on otettu esille, niin  innostutaan siivoamaan kaappeja, pesemään kylppärin laattoja, ja leipomaan pullaa pakastimeen.
Hiki lentää ja unohdetaan syödäkin, ei ole aikaa pysähtyä.

Italialaisilla on  jokapäiväiset rytmit ja aikataulut. Joka päivä tehdään jotain, koskaan ei huhkita.
Italialaiset pesevät kylppärin joka aamu, leikkaavat ruohikon maanantaisin, tiistaisin pyykkipäivä, perjantaisin silitetään.
Kotihommilla on lukujärjestys, jota noudatetaan.

Sama pätee muihinkin asioihin, eikä vain kotihommiin.

Jos italialaiselle tarjoat suklaata tai karkkia, hän ottaa yhden, ja jos oikein tykkää niin jopa vielä toisenkin, mutta ei koskaan enempää.
Me suomalaiset aukaisemme suklaalevyn ja syömme suklaan niin, ettei jää muruakaan paperille.
Käymme keittiössä juomassa vettä puolessa välissä suklaalevyä, jotta pystymme syömään 200gr. Fazerin sinistä kerralla.

Kerran olin lääkärissä, missä minun piti polkea kuntopyörää kovaa vauhtia.
Lääkäri ihmetteli, miten jaksoin polkea niin kauan ja hidastamatta vauhtia.
Hän sanoi, että kaikki italialaiset naiset lopettavat pyöräilyn välittömästi jos hiukankin väsyttää.

Minä poljin.
Jaksoin tai en.
Kun oli käsketty.

PS. Kuvassa suursiivousta mökillä Assisin kukkuloilla.