lauantai 28. maaliskuuta 2015

Nukuttaa

Kerronpa teille kevyen lauantaitarinan, jonka kuulin eilen eräältä Sörtsön sukulaiselta, joka oli sydänleikkauksessa.
Samassa huoneessa oli pitkälti yli kahdeksankymppinen italialaispappa, joka odotti myös sydänleikkaukseen.

Leikkausta edellisenä päivänä, lääkäri astui huoneeseen ja tervehti iloisesti pappaa: " No niin, huomenna sitten leikataan."
Johon pappa yllättäin:
"Ei, ei minua leikata, lähden kohta kotiin tästä."
Lääkäri hämillään:
"Et kai nyt sentään. Kaikki tutkimukset on tehty leikkausta varten ja olet jo allekirjoittanut paperitkin."
Huoneen muita potilaita alkoi naurattamaan.
Pappa tokaisi päättäväisesti:
"En minä ole mitään allekirjoittanut. Joku muu on allekirjoittanut paperit puolestani."
"Minua odotetaan kotona."

Lääkäriäkin nauratti, mutta selitti kuitenkin kärsivällisesti vanhukselle, miten leikkaus on tehtävä jos pappa haluaa vielä elää.
Lopulta pappa suostui moiseen hulluuteen.

Leikkausaamuna tuotiin huoneeseen papalle sänkyä, millä oli tarkoitus viedä hänet leikkaussaliin.
Pappa tiuskaisi sängystä unisena:
"Mikä tuo on? En ole tilannut mitään kärryjä, viekää se pois."
Sairaanhoitaja selitti miten nyt olisi aika mennä leikkaussaliin.

Pappa: "Leikkaussaliin? Minä?
Paljonko kello on?"
Sairaanhoitaja hymyillen:
"7.30"
Pappa närkästyneenä:
"En lähde mihinkään leikkaukseen tähän aikaan. Miksi herätitte minut  näin aikaisin?"

Sitten pappa veti peiton korviinsa ja käänsi selkänsä sairaanhoitajalle.
Mumisi nukahtamaisillaan:
"Tulkaa 10-jälkeen uudestaan, jos haluatte leikata minut.
Minä nukun nyt."

Iloista viikonloppua rakkaat lukijat!