torstai 28. toukokuuta 2015

27.5. 2015 95 - vuotis synttärit.

Eilen ei ollut ihan tavallisen tylsä keskiviikko.
Sörtsön äiti täytti 95-vuotta, joten järjestimme hänelle perheen kesken yllätyssynttärit, illallinen  lasipatiossa.
Nuorin kuudestatoista juhlijasta oli 10 kk, vanhin pirteä, hauska ja liikuttunut päivänsankari.

Aamulla paistoi aurinko, mutta iltapäivällä oli sateista, joten kävin ostoksilla, ostamassa jotain hiukan paksumpaa päälleni kuin hellevaatteet.

Löysin tällaisen sinisen ohuen puuvillapuseron, joka on edestä aivan yksinkertainen, mutta selässä yllätyksenä helminappirivi.

Ostin myös kesäiset pitsiballeriinat, koska en löydä viime kesäisiä balleriinoitani mistään, epäilen, että Sörtsö on siivonnut ne vintille, ja sieltä niitä on mahdotonta enää etsiä satojjen laatikoiden joukosta.
Silmiini osuivat myös helmikorvakorut, kesällä kiva laittaa välillä näyttävämmätkin korvikset. En laittanut niitä kuitenkaan synttäreille, vaikka rakastankin helmiä, mutta olisi ollut liikaa, helmin koristeltu akka. 
Patiosta oli kaunis maisema, viimeisten sateenjälkeisten auringonsäteiden laskeutuessa Sörtsön ohrapeltoon. 
Illallisen lopuksi lauloimme "Paljon Onnea" eli  "Tanti Auguri" ja toimme megakakun pöytään. Sörtsön äiti oli liikuttunut, kun hän kuninkaallisesti pöydän päässä istuen, puhalsi kynttilää. Kiitteli vedet silmissä kaikkia lapsia, lapsenlapsia, lapsenlapsenlapsia, miniöitä ja "tuota nuorta miestä, jota en tunne".
Nuori mies oli Sörtsön tytön poikaystävä. 
Oli ilo nähdä Sörtsökin onnellisena. Seesteinen ilta, josta jää kaikille ikuiset muistot. 
Hetkiä, jotka muistuttavat siitä, miksi elämä on elämisen arvoista.