Rakastan Pandaani.
WWF lle tiedoksi : Minulla ei ole lemmikkieläimenä Panda karhua. Ainakaan toistaiseksi. Kyse on minun italialaisesta Panda merkkisestä autosta.
Päiväni kuluvat autolla ajellen, sillä Spoleton pienessä kaupungissa kulkee kaksi bussia päivässä. Niistäkin joka toinen myöhässä.Italiassa ollaan. Vaikka sehän ei italialaisia haittaa, kun kaikki haluavat kulkea mukavasti omalla autollaan. Niin tämä tamperelainenkin.
Pandasta on tullut minulle rakas, toinen kotini. Sen on poikani Thomaskin huomannut kun ehdotti minulle:" Äiti , mä laittaisin sinuna autoon verhot, ja pelargoonin takaikkunalle."
Autoni on korkeampi kuin yleensä autot, joten tutkailen hyvin liikennettä ylhäältä alaspäin, ihailen näyteikkunoiden vaatteita tirkistellen hintoja ja katselen onko tuttuja kadulla kävelemässä.
Väriltään " toinen kotini" on kullanhohtoinen. Viralliselta nimeltään " Ranskalainen shampanja". Naisen unelma. Ainakin minunlaiseni blondin.
Parasta Pandassani on silti, että vaikka on korkea , niin on pienen kokoinen. Voit parkkeerata ihan mihin vain, ja miten päin tahansa.Italian rajojen sisäpuolella.
Vaikka kauppakeskuksen sisäänkäyntiin. No ei nyt sentään.
Joka paikkaan muualle kyllä. Olen taskuparkkeerauksen Suomenmestari . ( En Italian )
Parhaat taskuparkkeeraukseni näyttävät siltä, kuin joku olis nostanut autoni kahden auton väliin: 10 cm.tilaa sekä takana että edessä.
Hyviä parkkipaikkoja ovat myös jalkakäytävät: Jos unohdin ostaa vaikka maidon kaupasta, parkkeraan kaupan eteen jalkakäytävälle , ja juoksen sisälle kauppaan hakemaan maidon.
Kyllä siitä mahtuu vielä jalankulkijakin, vaikka vähän tiukkaa tekeekin.
Minun suosikkini on liikenneympyrä. Vakipaikkani,
kun haen vieraita rautatieasemalta.
Aseman parkkipaikka on aina täynnä kuin Turusen pyssy, niin miksi jättää käyttämättä tyhjä, liikenneympyrän keskustan viheralue. Ei ymmärrä.
Eikä ymmärrä Pandakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti