Istun Rooman bussissa ja tirkistelen ulos ikkunasta kaupunkihulinaa.
Aurinko lämmittää mukavasti kasvojani.
Pysäkiltä hyppää kyytiin viisi nuorta tyttöä. Joku huikkaa: "Hei meidän matikanope on täällä!"
Tytöt juoksevat kohti takapenkkiä ja nauravat iloisesti.
He hyökkäävät opettajaparan kimppuun.
Joku hyppää syliin ja halaa, toinen antaa poskisuukkoja.
Tuijotan ihmeissäni : Miten italialaisnuoret voivat olla niin rohkeita!
Jos minä olisin murrosikäisenä huomannut opettajani takapenkiltä, olisin heti kuiskannut kaverini korvaan: "Varo! Matikanope istuu tuolla takaosassa! Jäädään tähän etuosaan , kuljettajan viereen, ettei meitä huomata."
Tiedä tuleeko tämä itsevarmuus geeneistä, ympäristöstä, vai mistä lie. Joskus se on niin yliampuvaakin, ettei voi suomalaisena muuta kuin nauraa.
Kysypä italialaiselta: " Do you speak english?"
Vastaus on leveä hymy, katse suoraan silmiin ja "Yes!"
Siihen se englannintaito loppuukin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti