lauantai 20. joulukuuta 2014

Eilen

8.00:

Sörtsö astuu ulos kylpyhuoneesta. Tuoksupilvi perässä. 

Leila: "Tuoksut naisten hajuvedelle. Ketä naista sä oot halaillut?"
Hyvä kysymys sinänsä, mutta ei ehkä heti aamusta, kun mies ei ole ehtinyt kuin sängystä kylppäriin ajamaan partaansa.
Vai oliko vessassa ollut joku nainen piilossa yön yli? 

"Tämä tuoksu tulee mun uudesta partavedestä." "Ei ole hyvä tuote, pistelee kasvoja", sanoo Sörtsö ja antaa partaveden käteeni.
Katson tuttua punaista tuubia ja ajattelen: " Voi  tosiaan pistellä, jos käyttää partaveden sijasta mun parfyymi suihkugeeliä.


11.00:

Juoksentelen Perugian keskustassa jouluhulinassa.  En muistanutkaan, että Perugian vanhakeskusta näin kaunis.

Ja tiet liukkaat.

 Nahkapohjaiset nilkkurini liukuvat, ja lennän kaaressa kuin Matti Nykänen MM-kisoissa. Sukset vaan puuttuu. Hieno hyppy ja komea lasku maahan, en lyönyt edes päätäni. Jos haluat yksityiskohtaisempaa tietoa tapahtuneesta, niin voit lukea asiasta tämän päivän lehdestä; Corriere dell Umbria, sivu 16. 


12-15:

Suomalaisen ystäväni Riitan kanssa kauppakeskuksessa jouluostoksilla.

Näyttää siltä, että koko Italia jouluostoksilla, vaikka arkipäivä. Eikö ihmiset käy töissä? Ai niin, Italia on täynnä työttömiä. Ja nyt ovat kaikki minun edessäni jonossa ostamassa jouluksi uutta puhelinta. Saan palvelunumerokseni 20, ollaan numerossa 2. 

Vuoroa odotellessa käytämme Riitan kanssa hukka-ajan hyväksemme ja käymme ostamassa toisesta liikkeestä Riitan anopille joululahjan. Hajuveden. Riitalla on nuhaa, joten ei voi haistella eri hajuvesiä, ja minua ei paljon paina ystävän anopin tyytyväisyys lahjasta, joten valitsemme hajuveden paketin mukaan. Ei aavistustakaan mille se tuoksuu. 

Kierroksen lopuksi menemme syömään tunnelmalliseen ravintolaan. Pieniä pyöreitä pöytiä,  tuli takassa, jossa paistetaan torttua,  eli rieskan tyyppistä leipää. Se syödään lämpimänä suoraan tulelta ja täytetään ihan millä vaan; makkaralla, kinkulla, vihanneksilla, juustoilla jne. Syömme sellaiset ja juomme lasilliset valkoviiniä,  jonka tarjoaa talo. Sali on täynnä ihmisiä,  puheen pulina kuuluu joka puolelta. Tunnelma on leppoisa ja rento. Ja ystävän seurassa on aina mukavaa. 


17:

Kotona Spoletossa. Yllätys Sörtsöltä: Pöydällä vaasissa 20 punaista ruusua. Mutta ukkoa ei näy missään. Taitaa olla lenkillä. No, teen lempihommaani odotellessa. Nukun. 









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti